Farssista laatukomediaksi

Dome Karukosken uutuuskomedia Napapiirin sankarit (2010) on virkeä ja persoonallinen road movie, jossa työttömät Lapin pojat lähtevät metsästämään digiboksia yön selkään. Jannen (Jussi Vatanen) avovaimo Inari (Pamela Tola) on kyllästynyt siippansa saamattomuuteen ja uhkaa muuttaa aamunkoitteessa etelään, mikäli Janne ei saa laitetta siihen mennessä hankittua. Jannen kaverit Kapu (Jasper Pääkkönen) ja Räihänen (Timo Lavikainen) lähtevät auttamaan miestä mäessä.

Karukoski kertoo elokuvan idean lähteneen liikkeelle käsikirjoittaja Pekko Pesosen omasta elämäntilanteesta.

Kun Pekko tuli muutama vuosi sitten isäksi, hänen piti ostaa videokamera. Vaimo ja appiukko painostivat, mutta Pekko lykkäsi kameran ostamista kaikenlaisiin tekosyihin vedoten. Käsikirjoittajan leipä kun ei aluksi ollut järin leveä.

Dome KarukoskiTästä videokameran ostamisen vaikeudesta lähti elokuvan tematiikka. Nainen on mennyt miehen ohi evoluutiossa ja saattaa jopa elättää miehensä. Tämä aiheuttaa häpeää suomalaiselle miehelle, jonka tehtävä traditionaalisessa mallissa on ollut elättää perheensä.

Suomalainen kansanluonne tuli hyvin esille taannoisessa Newsweek-kohussa. Kun lehti uutisoi Suomen olevan maailman paras maa, mitä tekivät suomalaiset? Laskivat pisteet uusiksi ja todistivat lehden olleen väärässä. Napapiirin sankarit kuvaa myös tätä mentaliteettia.

Käsikirjoittaja Pesonen oli mukana äänittämässä Virpi Suutarin ja Susanna Helken dokumenttia Joutilaat (2001). Suomussalmelaisten nuorukaisten läpänheitto teki äänimieheen vaikutuksen, ja Pesonen on kertonut haaveilleensa pohjoisen poikien maailmaan sijoittuvasta fiktiosta siitä lähtien. Karukoski sanoo, että varsinaisia esikuvia elokuvalla ei kuitenkaan ollut.

Joutilaat ehkä vaikutti alitajunnassa, samoin kuin Matti Ijäksen Katsastus (1988). Nämä kaksi elokuvaa ovat varmasti Napapiirin sankareitten lähimmät kotimaiset vertailukohdat. Mutta Suomessa ei ole oikeastaan tehty laatukomediaa, josta löytyisi tasoja. Halusimme tehdä älykkään komedian, joka kertoo oikeista ihmisistä ja oikeista ongelmista.

Lestadiolaistytöistä kertovaa Kielletty hedelmä -elokuvaansa (2009) varten Karukoski haastoi näyttelijät kanssaan neljän kuukauden mittaiselle kieltäytymiskuurille, jonka aikana ei saanut katsoa televisiota, juoda alkoholia tai syödä makeaa. Nyt ohjaaja päästi näyttelijät helpommalla.

Tällä kertaa ei ollut suoranaista metodia käytössä. Tein kyllä pari testiä harjoituksissa. Toisessa esitin itse työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologia, ja näyttelijöiden piti improvisoida tilanteessa omien roolihahmojensa kautta. Toisessa Jannen, Kapun ja Räihäsen piti hakea minulta töitä, mutta yrittää olla saamatta paikkaa.

Elokuvassa puhutaan lapin murretta, vaikka suurin osa näyttelijöistä on kotoisin muualta Suomesta.

Ensin kirjailija Maria Peura käänsi koko käsikirjoituksen murteelle. Näyttelijät harjoittelivat vuorosanoja viiden murrecoachin opastuksella. Puheen piti kuulostaa uskottavalta, mutta myös asenteen oli oltava kohdallaan. Valmentajat olivat mukana kuvauksissakin ja korjasivat puhetta tarpeen mukaan.

Roolituksessa Karukoski kertoo painottaneensa näyttelijöiden keskinäisiä kemioita. Jannea esittävä Jussi Vatanen on tuttu televisiorooleistaan, mutta ei valkokankaalta.

Koekuvauksissa oli viitisentoista noin 30-vuotiasta miesnäyttelijää. Koska elokuvan pääosassa on pikemminkin kolmikko kuin yksi hahmo, muodostin koekuvattavista kolmen hengen ryhmiä ja tarkkailin, miten kemiat toimivat. Jussi Vatasen, Jasper Pääkkösen ja Timo Lavikaisen yhteispeli toimi yksinkertaisesti parhaiten.

Dome KarukoskiKaikissa leffoissani miespääosaa on esittänyt näyttelijä, joka ei ole aikaisemmin ollut isossa roolissa valkokankaalla. Samuli Vauramo tuli tunnetuksi Tyttö sinä olet tähti -elokuvasta (2005) ja Tummien perhosten kodissa (2008) pääroolin näytteli Niilo Syväoja. Haluan sekoittaa tuttuja ja tuntemattomampia kasvoja. Vähemmän tunnetut kyvyt freesaavat elokuvaa.

Olemme Jasper Pääkkösen kanssa halunneet tehdä yhteisen elokuvan jo pitkään, mutta Jasper osallistui koekuvauksiin siinä missä muutkin ja pääsi mukaan taidoillaan. Pamela Tola puolestaan oli mukana luomassa Inarin hahmoa jo käsikirjoitusvaiheessa, joten naispääosan esittäjää ei tarvinnut erikseen hakea.

Käsikirjoitusta alettiin työstää jo kesällä 2005, joten matka ideasta valmiiksi elokuvaksi on ollut pitkä.

Lähdimme tekemään elokuvaa aluksi väärin. Kehittelimme tarinasta farssin, vaikka se ei ole sitä. Kehys, eli Lappi ja suomalainen mielenmaisema, pysyi koko ajan muuttumattomana mutta ydin meni metsään. Lopulta putsasimme tarinasta kaikki farssielementit ja keksimme tilalle oikeat ihmiset ja oikeat tarinat. Kysyimme itseltämme, mistä hyvä komedia syntyy. Haimme vaikutteita omasta lähipiiristämme, sillä klassinen komedia kasvaa nimenomaan todellisista ihmisistä. Halusimme psykologisten käänteiden olevan uskottavia.

Kirjoittaminen kesti pitkään, mutta myös tuotanto oli raskas. Edestakaisin lentämistä kesti yli vuoden. Elokuva kuvattiin lähes kokonaan Suomen Lapissa. Vaikka Ruotsin puolella olisi todennäköisesti ollut halvempaa tehdä elokuvaa, se olisi tuntunut katsojien huijaamiselta, kun tarina on kuitenkin niin suomalainen. Ruotsissakin kuvattiin viikon verran, mutta lähinnä studiossa. Jälkitöitä tehtiin niin ikään Ruotsissa sekä Irlannissa.

Elokuvassa kuullaan suomalaisia iskelmiä ja popklassikoita Leevi & The Leavingsista Kasevaan. Karukoski esittelee tietokoneeltaan löytyvää iskelmäkirjastoa, jota hän on kartuttanut vuosien ajan.

Musiikilla on elokuvassa niin tärkeä rooli, että kohtauksia jopa ideoitiin biisien ehdoilla. Leevi & The Leavings oli mukana alusta lähtien, mutta Kasevan Tyhjää päätyi elokuvaan sattumalta. Kohtaus, jonka taustalla se leffassa soi, oli jo menossa pieleen koska siihen ei vain löytynyt sopivaa kappaletta. Ajattelin, että elokuvaan tulee nyt yksi epäonnistunut kolmeminuuttinen, eikä asialle mahda mitään.

Sunnuntai-iltana olin Facebookissa, kun kaveri laittoi Tyhjää-kappaleen saitilleen. Se kuulosti mahtavalta. Seuraavana aamuna menin leikkaamoon, missä aamuvirkku leikkaaja oli tuskaillut jo muutaman tunnin ongelmakohdan kanssa. Soitin hänelle Kasevan biisin ja se oli siinä.

Karukoskelle itselleen napapiiri on jo taaksejäänyttä elämää, ja mielessä muhivat uudet aiheet. Ohjaaja on edellispäivänä palannut kuvausmatkalta Keniasta.

Teemme Pamela Tolan kanssa lyhytelokuvaa nimeltä Burungo. Sana tarkoittaa sekä tyttöä että kauppatavaraa. Elokuvassa käsitellään nuorten tyttöjen seksuaalisuutta kepeällä otteella. Suomen ensi-iltansa lyhytelokuva saa Yleisradion Nenäpäivä-gaalassa, mutta toivomme sille myös kansainvälistä levitystä.



Lue myös