Suomalaisen mobiilibisneksen nousu ja tuho

Arto Koskinen oli 3. syyskuuta 2013 lähdössä aamulla töihin, kun hän avasi radion ja kuuli uutisen. Nokia myy koko matkapuhelinteollisuutensa Microsoftille.

Muistan kuinka tunsin kummallisen helpotuksen tunteen: "Viimeinkin se on ohi." Ymmärsin silloin, että olin alitajuisesti monien muiden suomalaisten kanssa myötäelänyt kansallisen matkapuhelinteollisuutemme ja ylpeydenaiheemme kuolonkouristuksia toivoen joka päivä, että taakse jäänyt menestys palaisi, Arto Koskinen kertoo.

Arto KoskinenAjattelin heti, että tässä on suuri tarina, johon pitäisi tarttua ja tehdä elokuva. Tämän elokuvan suunnittelu alkoi tuona syksynä, aloin tehdä käsikirjoitusta seuraavana vuonna ja kuvaukset alkoivat 2015.

Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina on elokuva ainutlaatuisista innovaatioista, joista tuli jokaisen suomalaisen menestystarina. Arto Koskisen elokuva kertoo suomalaisen mobiilibisneksen räjähdysmäisestä noususta ja nopeasta tuhosta. Tarinan kertovat kännykkäteollisuuden pioneerit, suomalaiset perusinsinöörit ja keskitason johtajat, jotka kokivat Nokian ylä- ja alamäet vahvasti myös omassa elämässään.

Matkapuhelinteollisuus ja erityisesti Nokia Oy Ltd olivat 1980-luvun suuri suomalainen ihme. Mahtavimmillaan Nokia hallitsi lähes 40 % maailman matkapuhelinmarkkinoista. Kevyesti Suomen valtion vuosibudjetin ylittänyt puhelinteollisuus muokkasi koko maamme ja kansalaistemme identiteettiä aiheuttaen pahimmillaan kansallisen hybriksen, jossa oltiin valmiita muokkaamaan koulujärjestelmäkin palvelemaan yhden yhtiön tarpeita.

Tuon hybriksen palautti maan pinnalle Applen iPhone. Yksi ainoa, innovatiivinen ja uudenlainen, puhelinlaite pisti peruuttamattomasti sekaisin mahtavaksi paisuneen yhtiön, joka ei kyennyt reagoimaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen.

Syksyllä 2013 Nokia myytiin Microsoftille 5,3 miljardin euron hinnasta ja vuoteen 2015 Microsoftin lakkautettua matkapuhelinyksiköitään on kyseinen teollisuuden ala Suomessa kutistunut seitsemässä vuodessa murto-osaan huippuvuosista. Mitä oli tapahtunut? Ainoa asia mikä oli jäänyt jäljelle, oli huikea tarina ja tuolloin tajusin, että minun täytyy tehdä elokuva aiheesta.

Herkkä ja vaiettu aihe

Koskinen kertoo tehneensä paljon taustatyötä ja miettineensä dokumentin rajausta.

Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina Mietin, kuinka rajaan aiheen ja mihin keskityn – mikä on oleellista? Halusin etsiä ihmisiä Nokia Mobilen innovaatioiden takana. Tuoda esiin keitä he ovat.

Koskisen pyrkimyksenä oli tuoda kameran eteen kasvoja, joita suuri yleisö ei ole aiemmin nähnyt matkapuhelinsaagan yhteydessä. Nokian tarinaa ovat tähän saakka julkisuudessa kertoneet lähinnä korkeimmat johtajat, mutta yksittäisellä rivi-insinöörilläkin on tarinansa kerrottavana. Koskisella oli tietyt teemat käsiteltäviksi, esimerkiksi kommunikaattorin kehittäminen ja se, mistä kaikki alkoi.

Se oli tarinoiden metsästämistä.

Ihmiset paljastivat tunteitaan. Tämä aihe on hirveän sensitiivinen, jopa traumaattinen.

Puheeksi tuli myös Nokian entisen johtajana Kari Kairamon itsemurha. On jäänyt arvoitukseksi miksi Kairamo päätyi ratkaisuunsa.

Kari Kairamo oli Nokian toimitusjohtaja vuodesta 1974 ja pääjohtaja 1977–1988. Kairamon aikana Nokia Mobile kasvoi ja muuttui ennätystahtia. Yhtiö laajeni Euroopassa ja panosti huipputekniikkaan. Kairamo loi yhtiöön aivan uudenlaisen yrityskulttuurin ja pohjan sille, mitä se 2000-luvun alussa oli. Kairamo teki itsemurhan joulukuussa 1988. Hän kuoli lauantai-iltana, mutta Nokia tiedotti asiasta vasta maanantaina puoliltapäivin.

Halusin löytää sen, miltä asiat tuntuivat. Se oli mielenkiintoista.

Koskinen hämmästyi yhä enemmän Nokia Mobilen innovatiivisuudesta ja me-hengestä. Hype sen ympärillä on ollut todella valtava.

Innovaattorin idea

Oululainen Johannes Väänänen tarjosi kehittämäänsä kosketusnäytöllistä myDevice-puhelinta Nokia Mobilelle vuosina 2002 ja 2003, mutta Nokia ei kiinnostunut. ”Ison yrityksen johdossa on hyvin inhimillistä tyrmätä ulkoa tulevat yhden innovaattorin ideat, kun yrityksessä on tuhansien insinöörien tuotekehitysvoimaa,” Johannes Väänänen sanoo dokumentissa.

Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina Tuohon aikaan Väänäsen edustamassa myOrigossa tajuttiin, ettei heidän pienen yhtiönsä resurssit riitä viemään laitetta markkinoille. He alkoivat etsiä isompaa kumppania ja aloittivat Nokiasta.

Se kertoo paljon siitä, miten it-maailmassa isot kohtelevat pieniä, Arto Koskinen toteaa.

Monen tekijän summa

Nokia Mobilen kasvu maailmanlaajuiseksi teki sen toiminnan hallitsemisesta haasteellista. Johtajat eivät enää kuunnelleet asiakkaiden tarpeita. Luovuus ja ilo alkoivat kadota.

9.1.2007 Applen iPhone pysäytti Nokia Mobilen vauhdin ja kosketusnäytölliset älypuhelimet laittoivat yhtiön sekaisin.

Olen tavannut paljon ihmisiä, joista on välittynyt valtava sitoutuminen, osaaminen, usko yhtiöön ja yhteiseen tekemiseen. Myös heidän keskuudessaan päällimmäinen tunne on ollut tyrmistys siitä, kuinka kaikki lopulta päättyi.

Nokian hiipuessa monen elämä muuttui. Oulun ja Salon toimipisteet suljettiin, Salo autioitui. Moni päätyi työttömäksi, moni vaihtoi alaa, mutta moni myös löysi uutta innovatiivisuutta.

Arto Koskisen mukaan monet tekijät aiheuttivat Nokia Mobilen kaatumisen ja myynnin Microsoftille.

Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina Se ei ollut pelkästään iPhone syytä, vaan tulos oli väärien valintojen sarjasta, joka Nokia Mobilessa tehtiin. Kaikki se mihin reagoitiin ja mihin ei reagoitu. Jalkapallotermein: pitäisi pelata omaa peliä ja uskoa siihen. Nokialla on ollut siihen mahdollisuudet. Mutta siellä tapahtui jotain sellaista, joka ei näy. Se oli monien yksittäisten ratkaisujen summa. Kun yritys on paisunut valtavaksi ja sitä joudutaan pienentämään, silloin koko prosessi pitäisi saada haltuun. Mitä nyt teemme? Mihin me itse uskomme?

Toivon, että dokumentti saa katsojat pohtimaan, mistä innovatiivisuus syntyy, milloin ihmiset ovat luovimmillaan, mistä he nauttivat ja millaisissa fiiliksissä se kaikki menetettiin.

Nokian tarina ei päättynyt, vaan se on tänään yksi kannattavimmista yrityksistä. Se on ollut mukana elokuvassa antamalla käyttöön arkistomateriaalia ja mainosvideoita.

"Pitäisi pöyhiä kunnolla"

Tekoprosessin aikana Koskinen törmäsi sanapariin "kansallinen trauma". Siksi hän on pyrkinyt löytämään aiheeseen kulman, joka käsittelee tuota traumaa.

Nokia Mobile – Matkapuhelimen tarina Tämä on myös aihe, jota ei voi tehdä oikein, sillä monilla on tähän vahva tunneside. Aiheesta riittää ammennettavaa, toivottavasti sitä käsitellään jatkossakin. Materiaalia ja hyviä tarinoita jäi yli.

Tätä pitäisi pöyhiä kunnolla. Eräs Nokian entinen työntekijä sanoi minulle: "Toivottavasti pääsemme eroon tästä kansallisesta traumasta."

Olisi hienoa jos Nokia Mobilen hypen saisi takaisin. Se riippuu yrityksestä, johtajista, ihmisistä, Arto Koskinen sanoo.

Dokumentteja, opetusta, väitöskirja

Arto Koskinen on tehnyt lukuisia dokumentti- ja tv-elokuvia. Hänen esikoispitkä fiktioelokuvansa Kahlekuningas sai ensi-iltansa 2002. Se valittiin muun muassa Berliinin elokuvajuhlien kilpasarjaan lastenelokuvien kategoriassa, se sai myös Jussi-pailntoja. Durangon elokuvajuhlilla elokuva voitti palkinnon parhaasta esikoisohjauksesta.

Vuodesta 2003 Koskinen on opettanut käsikirjoitusta ja ohjausta Tampereen ammattikorkeakoulun elokuva- ja tv-linjalla. Työn alla on myös elokuvapedagogiikkaan liittyvä väitöskirja Aalto-yliopistossa.

Vuonna 2013 valmistui dokumentti Kuningas Litmanen ja seuraavana vuonna dokumenttielokuva Epävirallinen linja Suomen vähemmän tunnetusta roolista Viron itsenäistymisprosessissa.



Lue myös