Mielenmaisema vuosien takaa

Ohjaaja-käsikirjoittaja Antti Heikki Pesosta on kutsuttu yhdeksi Suomen lupaavimmista nuorista ohjaajista. Hänen esikoisteoksensa pitkän elokuvan saralla on draamakomedia Päin seinää, jonka pääosassa aggressio-ongelmaisena yksinhuoltajanaisena nähdään Armi Toivanen.

Päin seinää oli ensimmäistä kertaa otsikoissa vuonna 2012, kun sen elokuvaidea palkittiin Tanskassa 33 000 euron arvoisella Nordic Talents -palkinnolla. Palkkio käytettiin elokuvan kehittämiseen, mikä nopeutti prosessia. Esikoisohjaajalle Päin seinään vaatima kolmen vuoden työ on lyhyt aika, sillä Pesonen oli aluksi varautunut odottamaan jopa neljästä kuuteen vuotta ennen kuin elokuva olisi valmistunut.

Korsoteoria ei aiheuttanut paineita

Lupaavan ohjaajan tittelinsä Pesonen ansaitsi palkitulla lyhytelokuvallaan Korsoteoria, jonka pääosassa nähtiin myös Toivanen. Lyhytelokuva sai jopa teatterilevityksen. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut paineita esikoispitkän osalta.

Päinvastoin. Se oli tosi hyvä startti, kun elokuva voitti pystejä Suomesta ja ulkomailta. Siitä oli hyvä jatkaa eteenpäin.

Molemmat elokuvat sijoittuvat Itä-Vantaalle ja haastatteluissa Pesonen onkin kutsunut teoksia sisarteoksiksi. Ohjaaja ei kuitenkaan enää nykyään pidä vuosia sitten sanomaansa kuvausta täysin oikeana. Teokset ovat itsenäisiä.

Sisarteos-homma lähti siitä, kun Korsoteoria pari vuotta sitten julkaistiin, yksi toimittaja kysyi, että mitä seuraavaksi. Vastasin, että jotain samaan maailmaan liittyvää. On totta, että näissä on samoja tyylillisiä elementtejä ja samoja ihmisiä kameran takana, myös Armi on tässä ja Ovaskan Max on tässä ja muutama muu sama näyttelijä. Mutta tarinallisesti nämä ovat eri stooreja.

Pesonen ei nykyään enää haluakaan puhua turhan tarkkaan tulevista projekteista.

Opin tästä sen, ettei haastattelussa pidä sanoa, mitä olet tekemässä kolmen vuoden päästä. Kolmessa vuodessa asiat ehtivät niin paljon muuttua. Itselleen voi luvata asioita, mutta julkisesti niitä ei pidä julistaa, koska prosessit ovat pitkiä, tulee uusia ideoita ja mieli voi muuttua.

Tapahtumapaikkana lähiö

Tapahtumapaikaksi on määritelty Itä-Vantaa, mutta tapahtumiensa puolesta Päin seinää voisi sijoittua mihin lähiöön tahansa, mitä Pesonen myöntää myös tavoitelleensa. Elokuvaa on kuvattu Itä-Helsingissä, Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä ja Pohjois-Helsingissä. Ratkaisu tehtiin jo aikaisessa vaiheessa, jotta lähiöstä saataisiin mahdollisimman laaja kuva. Pesonen on itse asunut lähiössä ensimmäiset parikymmentä elinvuottaan ja elämä siellä on selkäytimessä.

On kuitenkin muistettava, että olen kymmenen vuotta sitten muuttanut pois lähiöstä. Kuvani lähiöstä on kymmenen vuoden takaa. Vaikka se onkin esteettinen kuva nykyhetkestä, mielenmaisema on kymmenen vuoden takaa.

Inspiraatiota Pesonen on hakenut Leevi & The Leavingsin kappaleista ja niiden tunnelmasta. Elokuvan alussa kuullaan yhtyeen kappale En tahdo sinua enää.

Halusin alitajuisesti tavoittaa jotain samaa. Leevi & The Leavingsin biiseissä on karhea pinta ja terävää kerrontaa, mutta jos haluaa nähdä, siellä pinnan alla on pehmeä sydän.

Soundtrack on rikas. Leevin lisäksi ääniraidalla kuullaan muun muassa Scooteria. Monet musiikkivalinnoista tehtiin hahmojen mieltymysten mukaan. Lopussa taustalla kaikuu Morricone.

Loppupuolella on yksi hidastusjakso, jossa soi Ennio Morriconen hieno biisi. Se pakotti olemaan osa tätä elokuvaa, koska sitä jaksoa ei pystynyt enää ajattelemaan ilman sitä Morriconen biisiä. Se toi siihen uskomattoman lisän.

Lue myös