Pandemia pitkä, elokuva lyhyt ja voimissaan

Tampereen lyhytelokuvajuhlat järjestetään tänä vuonna 51. kertaa. Viimekeväisistä 50-vuotisjuhlavuoden tunnelmista ei ole kuin kaunis muisto jäljellä. Vakavan koronatilanteen pakottamana Filkkarit järjestetään tällä kertaa kokonaan verkossa, 10.–14. maaliskuuta 2021.

Filkkarien festarikuplassa on tavannut olla ainutlaatuinen tunnelma, jota ei voi olla haikailematta poikkeusolojen keskellä. Toisaalta festivaaliosallistumisen kynnys on käynyt matalammaksi: verkkofestaria pääsee seuraamaan kaikkialta, ja vaikka isolta kankaalta nähdyt lyhärit ovat kokemus jo itsessään, nyt ei tarvitse hätäillä siitä, ehtiikö jokin suosittu näytös myydä loppuun ennen kuin saa oman lippunsa hankittua.

Tampereen lyhytelokuvajuhlien 50 näytöksen ohjelmistoa voi katsoa netissä Festhome TV -palvelussa 10. maaliskuuta alkaen. Näytöslippuja ja festivaalipasseja voi ostaa Festhomessa sekä festivaalin palvelupisteellä Tampereen Koskikeskuksessa. Festivaaliviikolla järjestettäviä keskustelutilaisuuksia ja ammattilaistapahtumia striimataan sosiaalisen median kanavissa.

Teknisesti Filkkarit tavoittavatkin netin kautta lähes koko maailman, joskaan aivan kaikkia elokuvia ei voi katsoa kaikissa maissa. Ohjelmisto on etukäteen tutkailtuna kiinnostava kattaus lyhyttä ja pitkää. Verkkofestari on suunniteltu muistuttamaan ”oikeaa” festivaalia niin, että lyhytelokuvat on koottu vanhaan tuttuun tapaan erilaisiksi, sisällöltään vaihteleviksi koostenäytöksiksi.

Kovatasoiset kilpailusarjat ovat Filkkarien kovaa ydintä

Kotimaisessa kilpailusarjassa on yksitoista näytöstä. Seitsemän näistä on omissa näytöksissään esitettäviä pitkiä dokumenttielokuvia. Mukana ovat muun muassa jo teatteriensi-iltansa saanut Virpi Suutarin Aalto (2020) ja Ylen Teemalla helmikuun alussa nähty John Websterin ohjaama Jörn Donnerin viimeiseksi jäänyt haastattelu Donner – Privat (2021).

Veikko Aaltonen: Dinosaurus (2021).Etukäteen mielenkiintoiseksi dokumentiksi nostaisin Veikko Aaltosen ohjaaman Dinosauruksen (2021). Elokuva kertoo ohjaaja Rauni Mollbergista Suomen eturivin elokuvantekijöiden, ohjaajien ja näyttelijöiden sekä perheenjäsenten haastattelujen kautta. Aaltonen oli Mollbergin yhteistyökumppani, joten aiheena mies on hänelle läheinen ja tuttu.

Kotimaisen kilpailusarjan loput neljä näytöstä koostuvat lyhytelokuvista. Muutamiksi nostoiksi lyhäritarjonnasta voisi ottaa ensinnäkin vuoden 2018 voittajalyhärin Eatnanvuloš Lottit – Maan sisällä linnut (2018) tehneen, saamelaistaustastaan ammentavan Marja Helanderin uutukaisen Suodji/Suoja (2020). Viisiminuuttinen elokuva kertoo legendan ohjaajan omasta sukulaisesta espanjantaudin aikaan vuonna 1918. Ensimmäisen koronavuoden sävyt kaikuvat taustalla.

Covid-19-pandemia on mukana myös Aleksi Salmenperän lyhytelokuvassa Keväthetki (2020). Siinä perheen äiti on joutunut koronan vuoksi sairaalaan ja isä raahaa perheen teinit metsäretkelle.

Virpi Suutari: Kansanradio – runonlaulajien maa (2021).Kehutun Aalto-dokumentin lisäksi Virpi Suutarilta nähdään tänä vuonna valmistunut lyhytelokuva Kansanradio – runonlaulajien maa. Yleisradion Kansanradio-ohjelman materiaalin pohjalta luotu ääniraita on kuvitettu eräänlaisella road movie -metodilla. Katsaus suomalaiseen mielenmaisemaan visualisoidaan ajamalla halki kesäisen Suomen.

Kansainvälisen kilpailusarjan kymmeneen näytökseen mahtuu runsaasti katsottavaa. Aihepiireittäin nimetyistä näytöksistä huomion herättää hetimiten hilpeästi otsikoitu ”Rakkaus on (hullu) koira helvetistä”. Luulisi saavan katsojia!

Nostoiksi voisi etukäteen valikoida luonnehdinnoiltaan pari oudommalta vaikuttavaa lyhäriä. ”Rahan arvo” -näytöksessä on mukana eteläkorealaisen Chang-soo Kimin ohjaama 9-minuuttinen animaatio Preys/Saaliit (2020), joka kertoo sioista, joiden on syötävä kukkia ja jotka salaavat huolensa selviytymisestä.

Singaporelaisten Mark Chuan ja Li Shuen Lamin ohjaus The Cup/Kuppi (2020) on puolestaan surrealistinen tarina miehestä, jolla on pään tilalla kahvinkeitin. Mies on tyytymätön kehonsa tuottaman juoman laimeaan makuun ja ryhtyy tekemään voitavansa maun parantamiseksi.

Ilja Rautsi: Night of the Living Dicks (2021).Generation XYZ on Tampereen elokuvajuhlien ja yhdysvaltalaisen XYZ Filmsin järjestämä uusi genre-elokuville tarkoitettu kilpailu. Kolmessa näytöksessä nähdään omaan sarjaansa kilpailemaan valitut trilleri-, kauhu-, sci-fi- ja fantasiaelokuvat. Mukana on myös pari suomalaista lyhäriä: Ilja Rautsin ohjaama 19-minuuttinen, myös kotimaisten kilpasarjassa kisaava Night of the Living Dicks (2021) sekä Juho Fossin ohjaus Odotusaika/Expectancy (2020).

Vaikkei virtuaalinen etäfestarikokemus voikaan korvata aitoa festivaalipöhinää lähikontakteineen, on hienoa, että Tampereen elokuvajuhlat järjestetään olosuhteista huolimatta. Ihmisten kulttuurinnälkä on kasvanut suureksi viimeaikaisten sulkujen ja rajoitusten aikana. Me tarvitsemme elokuvia elääksemme paremmin ja rikkaammin!

Lisätietoja Tampereen lyhytelokuvajuhlien kotisivuilta: tamperefilmfestival.fi/