Kotimaista elokuvaa toisellakin kotimaisella

Järjestyksessään 27. Suomalaisen elokuvan festivaali pidetään Turussa 12.–15.4.2018. Tänä keväänä festivaali keskittyy tarjoamaan kattauksen suomenruotsalaista elokuvaa. Ohjelmistoa kootessa pääteemaa on tulkittu väljästi. Suurin osa elokuvista on suomenruotsalaisten tekijöiden ruotsinkielisiä elokuvia, mutta mukana on myös suomalaisten elokuvien ruotsinkielisiä rinnakkaisversioita ja Ruotsissa tehty suomalaisaiheinen elokuva.

Naru kaulaan, nulikka!Festivaalin päävieraaksi saapuu pitkän linjan ohjaaja ja tuottaja Claes Olsson, jonka tuotannon esittely alkaa kahdella persoonallisella puolipitkällä kirjallisuustulkinnalla. Naru kaulaan, nulikka! (1986) pohjautuu Elmer Diktoniuksen ja Varpusen suudelma (1992) Runar Schildtin novelliin. Onnistuneiden kirjallisuusfilmatisointien sarjaa jatkavat Akvaariorakkaus (1993, Anna-Leena Härkösen romaani) ja Ihanat naiset rannalla (1998, Monika Fagerholmin romaani).

Olssonilta nähdään myös puolidokumentaarinen sisällissotakuvaus Taistelu Näsilinnasta 1918 (2012). Ohjaajan kiinnostuksesta tutkia fiktion ja todellisuuden rajoja muistuttaa myös Stiller Garbo ja minä (1988), jossa toimittaja Ruber Stiller etsii jälkiä isosedästään, Suomessa syntyneestä Mauritz Stilleristä, josta tuli Ruotsissa ohjaajasuuruus. Ruben Stiller saapuu festivaalille myös vieraaksi.

Edellä mainittu puolipitkä elokuva toimii myös johdatuksena Mauritz Stillerin Ruotsissa ohjaamaan Juhani Aho -filmatisointiin Johan (1921). Mykkäkauden klassikon esityksen säestää aiemmiltakin festivaaleilta tuttu Kari Mäkirannan yhtye.

Kiinnostavia harvinaisuuksia ovat sittemmin Ruotsiin asettuneen Jon Lindströmin varhaisteokset Yön sylissä (1977) ja Viimeinen kesä (1984), joista edellinen on realistinen kuvaus Ruotsin-siirtolaisista ja jälkimmäinen symbolismilla ladattu Ahvenanmaalle sijoittuva draama.

Miestä ei voi raiskataTunnetuimpiin suomenruotsalaisiin elokuvantekijöihin kuuluvat Åke Lindman ja Jörn Donner. Ensin mainitulta nähdään televisiolle tehty, osin dramatisoitu dokumentti Viisi laukausta senaatissa (1992), joka kertoo Eugen Schaumanista. Donnerin laajasta tuotannosta esitetään Märta Tikkasen romaanin filmatistointi Miestä ei voi raiskata (1978). Festivaalilla nähdään myös runoilija Gösta Ågrenin ainoa pitkä näytelmäelokuva, 1930-luvun äärioikeistosta kertova Lapualaisballadi (1969).

Seuraavien sukupolvien keskeisiä ruotsinkielisiä elokuvantekijöitä ovat olleet Peter Lindholm, Klaus Härö ja Ulrika Bengts. Lindholmin sukupolvielokuva Leijat Helsingin yllä (2001) perustuu Kjell Westön menestysromaaniin. Härön pitkä esikoiselokuva Näkymätön Elina (2003) on herkkä lapsikuvaus, joka nostaa pinnalle kysymyksen kielellisestä identiteetistä. Bengtsin psykologisessa draamassa Oppipoika (2013) keskushenkilö on puolestaan varhaisnuori poika, joka saapuu majakanvartijan oppiin sodan kynnyksellä.

Festivaalilla nähtävät Forsfararna (1949) ja Tåg norrut (1947) muistuttavat siitä, kuinka tärkeitä pohjoismaiset markkina-alueet olivat suomalaisille elokuville studiokaudella. Forsfararna on Teuvo Tulion ruotsinkielinen rinnakkaisversio Hornankoski-melodraamasta, Tåg norrut Palle Hagmannin ohjaama rinnakkaisversio Roland af Hällströmin kohtalokkaasta junadraamasta Pikajuna pohjoiseen.

Suomenruotsalaisen pääsarjan ohella festivaali tarjoaa myös pienen koosteen näyttelijä Maija Karhin elokuvien parhaimmistoa. Roland af Hällströmin ohjaama Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952) tarjoaa varhaisen ja värikkään näkökulman Ruotsin-siirtolaisuuteen. Ritva Arvelon Kultainen vasikka (1961) ja Erik Blombergin Kun on tunteet (1954) edustavat terävinä Maria Jotuni -dramatisointeina kirjallisuusfilmatisointien valiojoukkoa.

Festivaalilla muistellaan myös vuoden 1918 tapahtumia kolmen lyhytelokuvan koosteella. Tuoretta kotimaista indie-elokuvatuotantoa edustaa tänä vuonna turkulaisen Mies Mikkosen lyhytdokumentti Sokeiden unet (2018).

Bar Ö:ssä perjantaina ja lauantaina pidettävillä SEF-iltaklubeilla tutkaillaan kansakunnan muistia ja revitellään suomalaisten lyhytelokuvien ja livemusiikin voimin. Iltaklubien huikeaan ohjelmaan sisältyy muun muassa ohjaaja Hannaleena Haurun lyhytelokuvien retrospektiivi, jotka hän saapuu itse esittelemään.

Lisätietoja festivaalin kotisivulta: www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi