|
Nainen vai artisokka
2006
Esikoisohjaajien
esiinmarssi
Naisten tekemiin
elokuviin keskittyvä Nainen vai
artisokka -festivaali tarjosi Helsingin
elokuvayleisölle makupaloja maailman
eri kolkilta jo kuudennen kerran.
Naisten elämän monimuotoisuus näkyi
konkreettisesti ohjelmistossa, josta
löytyi elokuvia niin Etelä- ja
Pohjois-Amerikasta kuin Euroopasta ja
Aasiastakin. Eräänlaisena teemana
tuntui tällä kertaa olevan
esikoisohjaajien esiin nostaminen –
festivaalin seitsemästä elokuvasta
peräti viisi oli esikoisohjauksia.
Vaikuttavin
esikoisohjauksista oli Alicia
Schersonin Chileen sijoittuva Play.
Kyseinen elokuva on menestynyt monilla
eri festivaaleilla ja voittanut parhaan
esikoisohjauksen tittelin muun muassa
Tribecan festivaalilla New Yorkissa ja
Havanan uuden latinalaisamerikkalaisen
elokuvan festivaalilla. Todellisen
audiovisuaalisen elämyksen tarjoava
teos sekoittaa videopelien surrealismia
arkipäivän elämään luoden
unenomaisen todellisuuden. Ohjaajan
inspiraationa on ollut nykypäivän
sekoittuneiden identiteettien kysymys,
ja elokuvassa päähenkilönä
nähdäänkin mapucha-intiaanityttö,
jonka identiteettiin vaikuttaa ikivanhan
kulttuuriperimän lisäksi moderni
kaupunkilaisuus sekä japanilaisen
videopelisankarittaren ihannointi.
Miellyttävän
elokuvakokemuksen tarjosi myös
esikoisohjaus Saving Face,
joka muokkaa romanttisen komedian
lesbotarinaksi ja tarjoaa samalla
mielenkiintoisen katsauksen New Yorkin
amerikan-kiinalaiseen yhteisöön.
Raikas ja piristävä elokuva pohjautuu
löyhästi ohjaaja Alice Wun
omiin kokemuksiin kaapista ulostuloon.
Ehkä juuri siksi vähemmistöjen esiin
nosto ei elokuvassa ole alleviivattua
tai jäykkää, vaan täysin luontevaa
ja aitoa.
Elokuva Me and
You and Everyone We Know
piirtää yksinkertaisin vedoin kuvan
amerikkalaisen pikkukaupungin
arkipäivästä, joka
kummallisuuksineenkin on melko harmaata
ja lakonista. Aiemmin videotaidetta
tehnyt esikoisohjaaja Miranda July
lienee lisännyt elokuvaan omakuvallisia
elementtejä, sillä hän esittää itse
elokuvassa nuorta videotaidetta
tekevää naista. Muita festivaalilla
nähtyjä esikoisohjauksia olivat Karin
Alboun La Petite Jérusalem,
joka luo katsauksen nuoren tytön
hämmentävään maailmaan ja Juliet
McKoenin Frozen, joka
mysteeritrillerin keinoin liikkuu
houreen ja tervejärkisyyden rajamailla.
Festivaalin
parasta antia oli kokeneen
intialaisohjaajan Deepa Mehtan
koskettava elokuva Water.
Sunnuntain näytäntö veti Bio Rexin
suuren saliin lähes 500 katsojaa, eikä
yleisö joutunut pettymään. Elokuva
kertoo intialaisesta leskien talosta,
jossa vaimot joutuvat miehensä kuoleman
jälkeen viettämään loppuelämänsä
ulkomaailmasta eristettynä. Tarinan
päähenkilö on lapsiavioliiton kokenut
Chuyia, jonka vanhemmat hylkäävät
hänet leskien taloon tytön ollessa
vasta 8-vuotias. Visuaalisesti huikea
elokuva päättää Mehtan Earth-Fire-Water
-trilogian, jonka aiemmat osat
valmistuivat vuosina 1996 ja 1998.
Viimeisen elokuvan valmistuminen
lykkääntyi Intiassa heränneen laajan
protestoinnin vuoksi ja lopulta Water
jouduttiin kuvaamaan Sri
Lankassa. Lopputulos on kuitenkin
mestarillinen ja ehdottomasti odotuksen
arvoinen.
Nainen vai artisokka
-festivaalilla tarjottiin tilaisuus
nähdä ennakkona Breakfast on
Pluto, joka todistaa
sateenkaarielokuvien olevan jo
Suomessakin ilmiö. Aiemmin tänä
vuonna ensi-iltansa saaneet Brokeback
Mountain ja Transamerica
saavat nyt seurakseen transvestiitti
Patrick "Kitten" Bradenin
tarinan. Lämminsävyisessä
kasvutarinassa Kitten jättää
kasvattiperheensä ja lähtee etsimään
niin itseään kuin biologisia
vanhempiaankin. Elokuva sijoittuu
1970-luvun Irlantiin ja Kittenin tarinan
taustalla riehuvatkin terrorismiin
yltyvät poliittiset ristiriidat.
Pienen piirin
festivaalina pysyttelevä Nainen vai
artisokka keräsi tänä vuonna noin
1700 katsojaa. Juha Rislakki
festivaalin työryhmästä kertoo, että
tänä vuonna festivaalilta puuttui niin
sanottu kassamagneetti. Esimerkiksi
viime vuonna Innocence ja
edellisvuonna Lost in Translation
herättivät laajemmankin katsojakunnan
kiinnostuksen, mutta tänä vuonna
tuollainen vetonaula puuttui. Tästä
huolimatta Nainen vai artisokka onnistui
jälleen tarjoamaan huolella poimitun
elokuvavalikoiman naistekijöiden
parhaimmistosta.
Maria Bregenhøj |