KANSAINVÄLISIÄ ELOKUVANAUTINTOJA PIKKURAHALLA
Tammikuussa pääkaupunkiseutulaisia hemmotellaan kahdella elokuvafestivaalilla. Juuri päättynyt, järjestyksessä toinen DocPoint sai kiitettävästi katsojia. Yleisömenestystä toivoisi myös Nainen vai artisokka -viikonlopulle, jonka aikana on mahdollisuus nähdä kiehtova lajitelma kansainvälisiä filmiherkkuja 4 euron kappalehintaan. Helsingin BioRexissä esitettävien elokuvien yhteinen nimittäjä on naistekijyys.
Tänä vuonna viikonloppu levittäytyy kolmelle päivälle. Perjantaina voi alkulämmittelyksi katsoa italialaisen Monica Stambrinin esikoisohjauksen Gasoline (2001), jossa tyttöpari joutuu pakosalle, kun toinen osapuoli tulee tappaneeksi äitinsä. Lauantain katselu-urakka alkaa Karan Joharin Bollywood-tanssispektaakkelilla Kabhi Khushi Kabhie Gham (2001). Iranilaissyntyisen Susan Taslimin Hus i helvete (2002) on koominen elokuva Ruotsissa asuvasta maahanmuuttajaperheestä, jonka naiset ovat vapautuneet täysin pitelemättömiksi. Taslim on lauantaina paikalla esittelemässä elokuvaansa. Muitakin kansainvälisiä festivaaleja kiertänyt Un día de suerte (2002) on argentiinalaisen Sandra Gugliottan esikoiselokuva parikymppisen Elsan onnenpäivästä.
Lauantain odotetuin elokuva lienee Lynne Ramseyn Morvern Callar (2002), jossa nuori skotlantilainen kassaneiti pistää elämän risaiseksi poikaystävänsä itsemurhan jälkeen. Ramsey on saanut kiitosta lyhytelokuvistaan sekä raadollisen kauniista esikoisohjauksestaan Ratcatcher (1999), joka nähtiin Nainen vai artisokka -festivaalilla viime vuonna. Päivän päättää eteläkorealaisen Cho Jin-kyun elokuva My Wife Is a Gangster, jossa rikollisliigan päällystöön kuuluva kung fu -taituri hankkii itselleen aviomiehen kuolevan sisarensa pyynnöstä.
Sunnuntain ohjelmiston aloittaa Sophie Tatischeffin elokuva Le Comptoir (1997), joka on lämminhenkinen kuvaus bretagnelaisesta kyläkapakasta. Kiinalaisen Li Yun Fish and Elephant (2001) on saanut kunniamainintoja muun muassa Berliinin ja Venetsian elokuvajuhlilla. Ohjaajan ensimmäinen fiktioelokuva kertoo Pekingin eläintarhan elefanttienhoitajasta, joka yrittää salata lesbosuhteensa yksinhuoltajaäidiltään. Festivaalin viimeisenä elokuvana nähdään ranskalaisen Anne Fontainen Comment j’ai tué mon père (2001), jossa uni ja todellisuus sekoittuvat päähenkilö Jean-Lucin käsitellessä isänsä kuolemaa.
Tiedossa on siis täyteläinen viikonloppu. Lisätietoja festivaalista osoitteesta: www.artichoke.lasipalatsi.fi
Seuraava:
Nainen vai artisokka 2002 -raportti
Helsingin Lasipalatsissa järjestettiin tammikuun viimeisenä viikonloppuna neljäs Nainen vai artisokka -elokuvafestivaali. Tiivistahtisessa ohjelmassa esitetään elokuvia, joissa naiset ovat keskeisissä rooleissa sekä kameran edessä että takana. Eikä l
Edellinen: Pimedate ööde filmifestival - pimeämpi oli yö
Hellämielinen voisi luulla, että kun järjestetään Pimeät yöt -elokuvafestivaali tahdotaan luoda valoa pimeisiin talven öihin. Pikkuruisen siivun Tallinnaan viidettä kertaa tuotujen elokuvien tarjonnasta nähneenä voin vakuuttaa että ajatus on harhaine