| Tampereen
elokuvajuhlat 2007
Arvostetut
kilpailusarjat
Tampereen
elokuvajuhlien kilpailusarjat pitävät
yllä mainettaan laadukkaana
kansainvälisenä elokuvakatselmuksena.
Tänä vuonna kotimaiseen
kilpailusarjaan tarjottiin
ennätysmäärä elokuvia. Kaikkiaan 400
ehdokkaasta dokumentteja oli 130.
Kilpailusarjaan valittiin 42 elokuvaa.
Kansainväliseen
kilpailusarjaan tarjottiin yli
3 000 elokuvaa, joista 1 600
oli fiktioita. Kilpailusarjaan valittiin
lopulta 70 elokuvaa 36 maasta.
Suomalaisia elokuvia
kansainväliseen kilpailusarjaan
valittiin neljä: Reetta Ahon
fiktio Elää, olla olemassa (2007),
Sara Wahlin animaatio Polle
(2006) ja kaksi dokumenttia, jotka Uusi
Kino ennätti jo esittämään
televisiossakin: Selma Vilhusen Jätkät
(2006) kertoo kuolevasta
kansanperinteestä ja Mika Lehtisen
Numero – Elämää
mitta-asteikolla 0–10 luo
lyhyitä, puhuttelevia katsauksia
erilaisiin elämänkohtaloihin.
Lodzista,
saamelaisista ja Afrikasta
Kiinnostavien
kilpailusarjojen lisäksi Tampereen
valttikortti on laaja erikoisohjelmisto.
Tänä vuonna erikoisohjelmiston teemoja
ovat Puolan arvostettu Lodzin
elokuvakoulu, saamelaiset sekä musta
Afrikka.
Lodzin elokuvakoulu
on toiminut kasvualustana sellaisille
tekijöille, kuin Andrzej Wajda,
Krzysztof Zanussi, Kazimier Karabasz ja
Krzysztof Kieslowski. Kieslowski
lienee nimistä tutuin ja häneen
keskitytään Tampereellakin.
Kieslowskin rinnalle nostetaan
dokumenttielokuvaohjaaja Kazimier
Karabasz, joka toimi aikanaan
Kieslowskin opettajana Lodzissa.
Vanhojen mestareiden lisäksi
Tampereella esitellään Lodzin uusia
ohjaajalupauksia Elokuvakoulujen
sarjassa.
Saamelaiskulttuuria
avataan Tampereella elokuvien lisäksi
musiikin, kuvataiteen, kirjallisuuden ja
perinteisten käsitöiden avulla.
Saamelaisten virallinen itsehallintoelin
Saamelaiskäräjät (Sámediggi)
osallistuu tapahtumien toteutukseen.
Tampereella
esitettävät saamelaisaiheiset elokuvat
ovat niin arkistojen aarteita kuin
uudempaakin tuotantoa. Markku
Lehmuskallion ja Anastasia
Lapsuin uusin dokumenttielokuva Saamelainen
(2006) sai Suomen ensi-iltansa
tammikuussa DocPointissa. Tampereella
tämä saamelaisuuden olemusta
haastatteluin, myytein, runoin, joiuin
ja Amocin räpein valottava
elokuva kisaa kotimaisessa
kilpailusarjassa. Paul-Anders
Simmalta (Sagajogan ministeri,
1997) nähdään Tampereella
retrospektiivi. Myös perinteisessä
elokuvayössä keskitytään tänä
vuonna saamelaiskulttuuriin.
Veijaritarina Bázoa
(2003) säestävät Klubin puolella muun
muassa Wimme Saari ja
inarinsaameksi räppäävä Amoc.
Mustan Afrikan
elokuvataide on jäänyt muulle
maailmalle valitettavan vieraaksi. Alue
elää voimakkaan kehityksen aikaa niin
taloudellisesti, taiteellisesti kuin
poliittisestikin. Muutoskehitys on
kuitenkin niin kaukana Pohjolan
lintukodosta, että harvoin täällä
puhutaan Tansanian, Zimbabwen, Kenian,
sisällissodan murjoman Ruandan tai
Ugandan infrastruktuurin
kehittymisestä. Tampereen elokuvajuhlat
tarttuu toimeen tilanteen korjaamiseksi
ja tarjoaa kattauksen uutta
afrikkalaista elokuvaa keskittyen
mustimmalle alueelle, mantereen
itärannikolle. Luvassa on esimerkiksi
hutsin ja tutun rakkaustarina Une
Lettre d’Amoure A Mon Pays
(Ruanda, 2005), elokuva aidsista Chipo
Changu (Zimbabwe, 2006) ja
pienen pojan näkökulmasta kerrottu
avioerotarina The Search
(Zimbabwe, 2006).
Elokuvia
ihmisraunioille
Tampereen perinteisen
retrospektiivin keskiössä on –
vihdoin – Aki Kaurismäki.
Kaikki Kaurismäeltä nähtävät
kymmenen lyhytelokuvaa on kuvattu
filmille ja musiikilla on niissä
keskeinen rooli – tietysti.
Valkoiselle kankaalle heijastetaan
esimerkiksi Rocky VI
(1986), Thru the Wire
(1987), Rich Little
Bitch (1988), Those Were
The Days (1991), These
Boots ( 1992) ja Bico
(2004).
Kaurismäki on myös
koonnut tämänvuotisen Carte blanche
-ohjelmiston. Tarjolla on kiinnostavia
elokuvia ainakin John Hustonilta,
Louis Lumiérelta, Octavio Cortázarilta
ja Charlie Chaplinilta.
Lisäksi Tampereella
on tarjolla avantgardea, 50-vuotiaan
Suomen Elokuva-arkiston juhlanäytös ja
paljon muuta. Tampereelle kannattaa
vaivautua, sillä onko parempaa tapaa
viettää päiviään tässä pahassa
maailmassa, kuin elokuvilla sieluaan
raviten? Aki Kaurismäen sanoin: "Surun
ja tyhjyyden väliltä valitkaamme
elokuva, ainoa taidemuoto, joka enää
voi koskettaa hitaasti paatuvien
sydäntemme sisimmissä kammioissa
vielä asustavaa ihmisrauniota."
Lisätietoa www.tamperefilmfestival.fi.
Saija Holm |