Maailma murroksessa

Helsingissä 24.–29. tammikuuta järjestettävä DocPoint -dokumenttielokuvafestivaali on jälleen vahvasti ajan hermolla. Monikansallisten suuryritysten ja paikallisten toimijoiden väliset eturistiriidat, ympäristökatastrofit, kansalaisaktivismi ja siirtolaisuus ovat teemoja, jotka toistuvat festivaalilla tänä vuonna nähtävissä elokuvissa. Arabikevään kansannousut ovat toimineet Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän yhteiskuntia eri kanteilta tarkastelevan sarjan innoittajina. Onpa ohjelmistossa maailman ensimmäinen 3D-dokumenttikin, konkariohjaaja Werner Herzogin Cave of Forgotten Dreams, joka sai maailmanensi-iltansa puolisen vuotta ennen Wim Wendersin Pinaa.

Two Years at SeaIhmisten aktiivisuutta ja poliittista kuohuntaa kuvaavien dokumenttien ohella festivaalilla nähdään runsaasti elokuvia yhteiskunnan ulkopuolella elävistä, syrjäytetyistä tai syrjään jättäytyneistä yksilöistä. Lukuisista lyhytelokuvistaan palkittu brittiohjaaja Ben Rivers kuvaa esikoispitkässä dokumentissaan Two Years at Sea Skotlannissa erakkona elävää miestä. Rivers on kehittänyt 16 millimetrin mustavalkofilmin käsin omassa keittiössään, ja jälki on hyvin elävää ja kaunista. Brittiläinen Sight & Sound -elokuvalehti nosti Riversin teoksen viime syksyisten Venetsian elokuvajuhlien parhaimpien elokuvien joukkoon.

Bombay BeachVisuaalisesti upea on myös Alma Har'elin useilla festivaaleilla palkittu Bombay Beach, joka kertoo Californian autiomaassa asuvista ihmisistä. Päähenkilöt ovat kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi lääkitty pikkupoika, jengikuolemaa autiomaahan paennut nuori jalkapallolupaus sekä 85-vuotias tupakkadiileri, jonka terveyttä seudun kuumuus ja viskin naukkailu koettelevat. Tunnelmallisen elokuvan musiikista vastaavat Bob Dylan ja Beirut, joista jälkimmäiselle Har’el on aiemmin ohjannut musiikkivideoita.

Osallistuvan havainnoinnin tuolla puolen

Monissa tänä vuonna nähtävissä elokuvissa dokumentaristi itse on kuvaamiensa tapahtumien keskeinen katalysaattori. Ehkä äärimmäisin esimerkki tästä on amerikkalaisen Vikram Gandhin Kumaré, jossa newyorkilaisohjaaja tekeytyy intialaiseksi guruksi ja lähtee Arizonaan opettamaan hatusta heittämäänsä new age -filosofiaa. Yllätyksekseen Gandhi onnistuu keräämään itselleen uskollisen kannattajakunnan, ja käytännön pilana alkanut guruilu muuttuu sosiaali- ja uskontopsykologisesti kiinnostavaksi kokeiluksi, jonka eettisyys alkaa epäilyttää dokumentaristia itseäänkin. Sävyltään komediallisen dokumentin ajatuksia herättävästä lopusta on leikki kaukana.

CatfishHenry Joostin ja Ariel Schulmanin Catfish kertoo kiehtovan ja koskettavan Facebook-aikakauden tarinan, jossa taruakin ihmeellisempi totuus paljastuu trillerimäisten käänteiden kautta. Erikoiset tapahtumat saavat alkunsa, kun Schulmanin veli Yaniv ystävystyy netissä 8-vuotiaan Abbyn kanssa. Superlahjakas michiganilaistyttö kiehtoo newyorkilaisia elokuvantekijöitä siinä määrin, että he alkavat dokumentoida Yanivin ja Abbyn perheen välistä yhteydenpitoa. Lopulta uteliaisuus ajaa kolmikon yli tuhannen kilometrin päähän Michiganiin, missä mikään ei ole sitä miltä näyttää.

Ruotsalaisen Fredrik Gerttenin Big Boys Gone Bananas!* on eräänlainen jatko-osa miehen parin vuoden takaiselle Bananas!*-dokumentille, jossa seurattiin banaaniviljelmillä työskentelevien nicaragualaisten taistelua elintarvikeyhtiö Dolea vastaan. Dolen viljelmillä käyttämät torjunta-aineet olivat aiheuttaneet työntekijöille lapsettomuutta ja muita terveysongelmia. Monikansallinen hedelmäjätti päätti estää dokumentin levittämisen hinnalla millä hyvänsä ja haastoi Gerttenin tuotantoyhtiöineen oikeuteen.

Big Boys Gone Bananas!* Ruotsalaisohjaaja dokumentoi Dolen häikäilemättömän pelottelukampanjan ja alkuperäisen dokumentin kivisen tien valkokankaille. Lopputulos kertoo karua kieltä sananvapauden alisteisuudesta rahalle ja vallalle. Onneksi Gerttenin elokuvasta voi vetää sen suomalaisittain lohdullisen johtopäätöksen, että Pohjoismaissa yritysmaailman niskaote mediasta ja poliitikoista ei vielä ole yhtä rusentava kuin Yhdysvalloissa.

Kansainväliset kotimaiset

Kotimainen dokumenttielokuva on parhaillaan vakavissa rahoitusvaikeuksissa, mutta tämänvuotisessa DocPointissa katastrofaaliseksi luonnehdittu tilanne ei vielä näy. Kotimaisessa esityssarjassa nähdään huikean hienoja elokuvia, kuten Katja Gauriloffin ohjaama ja Joonas Berghällin tuottama Säilöttyjä unelmia, jossa jäljitetään yhden säilykepurkin ainesten alkuperää. Jylhän järkyttävät kuvat tanskalaisesta suursikalasta ja romanialaisesta teurastamosta kertovat todellisuudesta, jolta useimmat meistä mieluiten ummistaisivat silmänsä.

SouthYksi kotimaisen dokumenttielokuvan näkyvimmistä puolestapuhujista on ollut Yleisradion Dokumenttiprojektia reilun vuosikymmenen ajan luotsannut Ilkka Vehkalahti. Apollo-palkittu tuottaja on valinnut carte blanche -sarjaansa itselleen merkityksellisiä elokuvia, joiden tuottamiseen tai maahantuomiseen hän on tavalla tai toisella osallistunut. Yksi näistä elokuvista on belgianjuutalaisen Chantal Akermanin vähäeleisyydessään vangitseva South (1999), jossa liikutaan Texasissa kesällä 1998 tapahtuneen viharikoksen viiden kilometrin pituisella tapahtumapaikalla.

Oman sarjansa on saanut myös valokuvaaja Sirkka-Liisa Konttinen, joka on dokumentoinut työväenluokkaista elämäntapaa Koillis-Englannin Newcastlessa 1960-luvun lopulta tähän päivään asti. Eteläkorealaisen Seung-Jun Yin ohjaama Planet of Snail on puolestaan korealais-suomalainen yhteistuotanto. Kuurosokean miehen ja hänen vaimonsa rakkaudentäyteistä arkea kuvaava dokumentti voitti pääpalkinnon Amsterdamin IDFA-festivaalilla.

DocPointin vieraiksi on kutsuttu parisenkymmentä elokuvantekijää eri puolilta maailmaa. Heidän joukossaan ovat muiden muassa Vikram Gandhi, kehutun ja kohutun You’ve Been Trumped -dokumentin ohjannut Anthony Braxter sekä Israel-kriitikko Eyal Sivan, jonka kantaaottavia elokuvia esitetään Meet the Master: Eyal Sivan -sarjassa.

Lisätietoa esitysajoista ja -paikoista www.docpoint.info