The Sixth Sense / Kuudes aisti

Psykiatrin oudot kokemukset

Kuudes aisti on samanaikaisesti psykologinen trilleri ja kummituskertomus, jonka ensimmäiset puolitoista tuntia kuluvat verkkaisesti. Lopussa kuitenkin katsojan molemmat sukat pyörivät jaloissa, kun tapahtumat saavat selityksensä. Näin käy, vaikka ratkaisuvihjeitä annetaan jatkuvasti, mutta ne menevät autuaasti huomaamatta ohi.

The Sixth Sense / Kuudes aisti - © 1999 Hollywood Pictures Tämä Bruce Willisin viimeisin kassamenestys kertoo nuoresta 8-vuotiaasta Cole Searista (Haley Joel Osment), jota henget vainoavat. Pojan kokemukset ovat niin hirveitä, ettei hän saa niitä sanotuksi kellekään. Hermoraunion psykiatrin Malcolm Crowen (Willis) tehtävä on auttaa poikaa avautumaan, sillä tohtori on itsekin kokenut lähes samaa jouduttuaan voimiensa tunnossa entisen potilaansa ampumaksi. Colen tullessa kuvaan mukaan psykiatrista on jäljellä enää kuiskaava raunio. Terapian kestäessä pojan näkijälahjojen kyllästämät neuvot ovat Crowelle tarpeen tämän vaimonkin hakiessa virikkeitä muualta. Ja, kuten sanottu, loppuratkaisu on todella kutkuttava.

Uskottava kadunmies

The Sixth Sense / Kuudes aisti - © 1999 Hollywood Pictures On omituista, miten lähinnä aseen ja kirosanojen kanssa valkokankaalla hyörinyt Bruce Willis on kuin kotonaan Kuudennen aistin renttupsykiatrin löysissä vaatteissa. Syy tähän täytyy olla miehen tavassa näytellä ilman suuria eleitä tai ilmeitä. Tämä Hollywoodin Matti Meikäläinen voidaan istuttaa lähes mihin tahansa kulissiin ja saada aikaan uskottava mielikuva katsojan silmissä. Amerikkalaisen yltiöisänmaallisuuden symboli, Armageddon-astronautti, on Malcolm Crowen hahmosta mahdollisimman kaukana. Nuorta Colea esittävä Haley Osment on mukana miltei joka kohtauksessa ja hänen luontevuutensa lapselle vaativassa roolissa on hienoa katseltavaa.

Laadukkaita psykologisia trillereitä Hollywoodissa ei oikein ole osattu tehdä sitten isojen studioiden kulta-aikojen. Rahaa poikineita yrityksiä on kyllä ollut, mutta mukaan on yleensä sotkettu ihmissyöntiä (vrt. Uhrilampaat, 1990) tai muuta ihmismieltä kuvottavaa. Kuudes aisti on tässä mielessä poikkeuksellinen. Ajattelunaihetta antavine loppuratkaisuineen se miellyttää ja mietityttää – mutta ennen kaikkea tietysti viihdyttää.