"Svengaa kuin hirvi"

Rudyard Kiplingin Mowgli-tarinoista innoituksensa ottanut Viidakkokirja on saapunut uusintakierrokselle myyntivideohyllyihin. Disney-yhtiöiden taktiikkana on näköjään julkaista näitä klassikoitaan pienissä erissä pitäen siten niiden kysynnän ehkä hieman keinotekoisestikin jatkuvana. Olisi kuitenkin mukava, että näitä vanhempiakin julkaisuja olisi koko ajan jostain saatavilla.

The Jungle BookLaskelmoidusta julkaisupolitiikasta huolimatta on Viidakkokirja yhä ja edelleen eräs iloisimmista, positiivisimmista ja ehdottomasti svengaavimmista Disney-piirretyistä. Yksinkertaisen juonen väritykseksi kun on ladattu aimo annos railakasta jazz-henkistä musiikkia, unohtumattomimpana tietysti Baloo-karhun tunnusmelodia "karhun elämää". Tosin apinakuningas Louien musiikkirieha on kyllä sekin vertaansa vailla oleva esitys koko Disney-tuotannossa. Onhan hahmokin saanut nimensä alkuperäiseltä ääneltään legendaariselta Louis Primalta. Eeki Mantereen suomenkieliselle versiolle on kyllä ehdottomasti nostettava hattua. Ja mainittakoon nyt, että Baloo karhun roolin lauluineen kaikkineen heittää ihailtavasti itse maestro Pekka Lehtosaari ja korppikotkakvartettina esiintyvät Veeti and the Velvets.

Viidakkokirjan lämmin värimaailma ja animaatiotekniikka on kotoisin vuodelta 1967 ja toimii edelleen erittäin kauniisti. Ehkä ansio osaksi lankeaa elokuvan ohjaajan Wolfgang Reithermanin kontolle; hän ohjasi kolme vuotta myöhemmin 1970 toisen svengaavan ja lämpimällä animaatiotekniikalla toteutetun Disney-klassikon Aristokatit. Hahmoiltaan Viidakkokirja on täynnä ilmeikkyyttä ja huumoria. Jopa elokuvan konna, tiikeri Shere Khan, ei ole pienimmällekään katsojalle mikään pelottava kokemus. Elokuvassa on letkeä, kuusikymmenlukulainen ote ja sen rentoudesta nauttii vanhempikin katsoja täysin rinnoin. Joten todellinen kokoperheen elokuva kerta kaikkiaan.

Viidakkokirja sopii hyväksi vertailukohdaksi, pian videolle ilmestyvälle Disneyn uutukaiselle, Tarzanille. Kun nykyinen mestarillinen 3D-animaatiotekniikka laitetaan rinnakkain yli kolmenkymmenen takaisen käsipelillä synnytetyn piirroselokuvan kanssa, on helppo huomata, mikä todella ratkaisee. Ja sehän on tietysti tarina. Vaikka Viidakkokirjan hahmot eivät liikukaan huimaavalla vauhdilla moderneissa kolmiulotteisissa puitteissa, on niiden lämpö, inhimillisyys ja taitava toteutus yhä täynnä sitä hieman kliseistä mutta hohdokasta Disneyn taikaa. Taikaa, joka on ehdottomasti kaikkien sukupolvien koettava ja mieluimmin yhdessä.

* * *
Arvostelukäytännöt