Happoisella musiikkimatkalla

The Jesus and Mary Chain, Primal Scream, My Bloody Valentine ja lopulta se suurin menestys, Oasis. Muiden muassa nämä bändit nousivat maailmansuosioon lontoolaisen levy-yhtiön Creation Recordsin suojatteina. Upside Down: The Creation Records Story kurkistaa indie-rockin ja brittipopin kehtoon. Matkalla piipahdetaan myös reiveissä, dancen ja acid housen villitsemissä saleissa 1990-luvulla.

Päähän jäävät soimaan Oasiksen kuuluisat sanat: Where were you when we were getting high? Aikakauden mukaan vaihtuvat huumeet värittivät nimittäin melkoisesti tunnetun indie-levy-yhtiön elinkaarta.

Upside Down: The Creation Records StoryCreation Records perustettiin vuonna 1983. Aluksi puuhasteltiin ruohonjuuritasolla, mutta ennen pitkää yhtiö teki diilejä jättifirmojen kanssa ja osa bändeistä breikkasi Yhdysvalloissa asti. Tiensä päähän levy-yhtiö tuli vuonna 1999, pian Oasiksen läpimurron jälkeen.

Yhtiön johtaja Alan McGee sanoo dokumentissa puolihuvittuneena, että heidän hulluutensa antoi äänen sukupolvelle. Levy-yhtiön porukka ja muusikot kuvailevat aikoja sekopäisiksi. Toimistolla oli jatkuvat bileet. Esimerkiksi ekstaasi lisäsi muutenkin sumuisen yhteisön sekavuutta, ja monille artisteista maine ja mammona pahensivat päihdekierrettä entisestään.

Toisaalta nimenomaan vapaus ja villiys tekivät Creation Recordista menestyksen: isossa levy-yhtiössä ei olisi välttämättä kestetty samaan tapaan määräileviä muusikoita. Anarkistisen liiketoiminnan armoilla syntyi musiikillisesti merkittäviä levyjä, jotka myös myivät hyvin. Dokumentista välittyy, että McGee ja kumppanit tekivät työtään rakkaudesta musiikkiin eivätkä rahan vuoksi – osittain siksi levy-yhtiö olikin alati taloudellisissa vaikeuksissa.

Upside Down: The Creation Records StoryDokumenttielokuva on varsin perinteinen eikä tarjoa muodollaan mitään erityisen uutta tai yllättävää. Mukana on pätkiä live-taltioinneista ja arkistomateriaalia, mutta pääpaino on muusikoiden, levy-yhtiön työntekijöiden ja muiden alan ihmisten haastatteluissa.

Monissa musiikkidokumenteissa musiikille annetaan enemmän tilaa. Upside Downissa musiikkia kuullaan enimmäkseen taustalla ja pienissä määrissä, mutta dokumentti ei suinkaan kärsi tästä. Ideana on kertoa levy-yhtiön tarina.

Parasta elokuvassa on suora puhe. Sekoiluista kerrotaan kaunistelematta ja tapahtumista kuullaan eri ihmisten tulkintoja, jotka välillä eroavat toisistaan. Samalla sukelletaan indie-musiikin historiaan, joka näyttäisi toisenlaiselta ilman Creation Recordsia.

* * *
Arvostelukäytännöt