Taru Sormusten Herran herrasta

Kirjailija ja filologi John Ronald Reuel Tolkienin mittava mielikuvitus oli kuin hitaasti kasvava metsikkö. Komeimmassa kukoistuksessaan se näyttäytyi vasta pitkän ajan kuluttua, mutta olennaisin vaihe siinä oli varhainen kasvuvaihe. Se määritti koko maaperän, jossa komeimmatkin täyskasvuiset puut saivat muhia ja versoa. Maaperän multaan syntyi kolo, ja lopulta kolossa maan alla asui hobitti.

TolkienTolkien itse totesi, että hänen mielestään kirjailijan elämän tutkiminen on täysin turha ja väärä lähestymistapa hänen teoksiinsa. Humphrey Carpenter kuitenkin kirjoitti Tolkienista laadukkaan ja edelleen relevantin elämäkerran vuonna 1977, vain neljä vuotta hänen kuolemastaan. Elämäkerta osoitti, että ainakin omalla kohdallaan Tolkien oli väärässä. Vaikka Tolkien työsti tunnetuimpia teoksiaan seesteisemmällä keski-iällä, niiden ideat oli pitkälti kylvetty lapsuudessa, nuoruudessa ja suursodan täyttämässä varhaisaikuisuudessa, joissa riitti vaikutteita, tragedioita ja dramatiikkaa. Tolkienin varhaisvaiheet heijastuvat hänen elämäntyössään erottamattomasti.

Tolkien menetti lapsena ensin isänsä ja sitten äitinsä. Nuoren rakkauden löytänyt orpopoika joutui kasvatti-isänsä toimesta vuosiksi eroon tulevasta vaimostaan Edithistä. Koulutovereista Tolkien löysi erottamattomia hengenheimolaisia, mutta kaikki paitsi yksi kuolivat ensimmäisen maailmansodan kauhuissa. Tolkien sairastui Sommen juoksuhaudoissa vakavasti ja kirjoitti sairaalassa toipuessaan ylös varhaisia muistiinpanoja Keski-Maan mytologiastaan. Näissä elementeissä riittäisi sellaisenaan aineksia kiehtovaan elämäntarinaan ja elokuvaan, oli kyseessä kuka tahansa.

TolkienSyy, miksi Tolkienista on nyt tehty laatudraamoihin erikoistuneen Fox Searchlightin toimesta elämäkertaelokuva, ei piile puhtaasti Tolkienin kirjallisissa ansioissa vaan myös mainetta ja mammonaa keränneissä Sormusten Herra ja Hobitti -elokuvissa. Siksipä oli pienimuotoinen yllätys, että Dome Karukosken ohjaama teos ei lopulta menestynytkään taloudellisesti erityisen hyvin eikä tavoittanut kuin hyvin pienen osan siitä yleisöstä, joka marssi sankoin joukoin katsomaan Peter Jacksonin blockbustereita.

Yksi syy tähän saattoi paljastua Tolkienin ekstramateriaalissa First Look, jossa Tolkienia ja hänen tulevaa puolisoaan Edithiä esittävät Nicholas Hoult ja Lily Collins keskustelivat aiheesta. Noin kolmekymppisistä päätähdistä toinen oli sentään lukenut kirjat, toiselle Keski-Maa oli tuttu ensisijaisesti Jacksonin elokuvista. Melko harva hittileffoja katsova taitaa nykyisen uuslukutaidottomuuden aikakautena lukea romaaneja elokuvien taustalla. Kirjoja lukeneista vielä harvempi perehtyy niiden kirjoittajan elämänvaiheisiin, varsinkin kun tämä on kuollut lähes puoli vuosisataa sitten.

TolkienOhjaaja Karukoskea ei voi kuitenkaan pinnallisuudesta syyttää, sillä Tolkienin teoksiin ja hänen elämänvaiheisiinsa asiantuntevasti perehtynyt Karukoski on ohjannut elokuvansa pieteetillä ja silminnähtävällä rakkaudella aiheeseen. Tunteikas teos painottaa, kuinka rintamatapahtumat, rakkauden kaiho ja ystävyyssuhteet muokkaavat Tolkienin persoonaa ja heijastuvat myöhemmin vahvasti hänen teksteissään. Valittu kerrontalinja kuumehoureisen Tolkienin harhanäyistä sotarintamalla on toki fiktiivinen, mutta se ja Thomas Newmanin väkevä musiikki tiivistävät hyvin esiin jotain olennaista siitä maailmankuvasta, josta Keski-Maa kumpusi.

Karukosken ohjaus painottaa tasapuolisesti myös Tolkienin filologista huippuosaamista ja akateemista pätevyyttä, joka on yhtä olennainen osa Tolkienin tarinoiden taustalla kuin elämänkokemuksetkin. Tolkien oli ensisijaisesti kielitieteilijä, joka jo lapsena paitsi puhui useita kieliä, myös kehitti omia. Hänen tarinansa syntyivät rakkaudesta kieliin ja niiden mahdollistamaan kerrontaan. Kielitieteen parista hän löysi ammatillisen kutsumuksensa ja akateemisen isähahmon, kulttimainetta nauttineen professori Joseph Wrightin (Derek Jacobi).

TolkienTolkien on saanut jonkin verran jälkiarvostelua siitä, ettei se korosta erityisen avoimesti katolista uskoa, joka oli olennainen osa Tolkienin elämää, mutta toisaalta ei Tolkien itsekään tunkenut teoksiinsa avointa uskonnollista paatosta, vaikka hänen vakaumuksensa niistä heijastuikin. Karukoski on valinnut saman linjan eli katolisuuden merkitys Tolkienille heijastuu hienovaraisesti elokuvan taustakontekstissa ja erityisesti suhteessa kasvatti-isään, katoliseen pappiin Isä Francis Morganiin (Colm Meaney). Kaikkea ei tarvitse vääntää rautalangasta, edes uskovaisille. Toki yhden aihetta enemmän valottavan ja pois leikatun kohtauksen olisi voinut varsinaiseenkin elokuvaan liittää, mutta se on tarjolla blurayn lisämateriaalien joukossa.

Tunnetasolla vetoava, rakenteellisesti toimiva ja Karukosken luottomiehen Harri Ylösen varmalla ammattitaidolla editoima teos pysyy ansiokkaasti tasapainossa, pitäytyy riittävällä tarkkuudella faktoissa ja käyttää rohkeasti elokuvataiteellista vapauttaan turvautua mielikuvitukseen silloin kun draaman kaari sitä vaatii. J.R.R. Tolkien on saanut arvoisensa elämäkertaelokuvan, piti hän eläessään elämäkerroista tai ei.

* * * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 3 / 3 henkilöä