The Theory of Everything kotikatsomo

Aikamme mahdollisesti suurimman tiedemiehen, Stephen Hawkingin, elämään perustuva elokuva rakentuu hänen ensimmäisen avioliittonsa vaiheisiin ja Hawkingin sairastumisen seurauksiin. Nuori, lupaava tutkija sairastuu ALS-tautiin, joka rappeuttaa hänen liikunta- ja sittemmin myös puhekykynsä.

Kaiken teoria on alkujaan kuin rakkausruno. Herkkä, koskettava ja haavoittuvainen. Rakkaustarina kääntyy kuitenkin pian avioliiton kuvaukseksi ja sairauden varjostamaksi selviytymistarinaksi. Hawkingin tutkimuksiin viitataan ajoittain, mutta pääpaino tarinassa on romanttisen draaman puolella.

Eddie Redmayne tekee erityislaatuisen roolisuorituksen Hawkingina. Hän vangitsee hahmonsa olemuksen aina nörtähtävästä nuorukaisesta lihasrappeuman kangistuttamaksi keski-ikäiseksi mieheksi, jonka silmistä loistaa älykkyys ja rakkaus katkeruuteen kuitenkaan vaipumatta.

Tarkkaa roolityöskentelyä edustaa niin ikään Hawkingin vaimoa näyttelevä Felicity Jones. Jane on Cambridgen yliopistossa kirjallisuustiedettä opiskeleva älykäs nainen, johon Hawking tulisesti rakastuu. Kun nuorukainen myöhemmin sairastuu, ja saa armottoman kahden vuoden elinajan ennusteen, pysyy Jane järkähtämättä hänen rinnallaan.

Haastavaa avioliittoa tarkkanäköisesti kuvaava elokuva ei sorru liioitteluun tai ylenmääräiseen tunteilla mässäilyyn. Lähtökohtaisesti hyvin erilaiset ihmiset löytävät voimaa taistella yhteisen elämän luomiseksi. Avioliitto rakentuu silkasta rakkaudesta, onhan parilla eri käsitys jopa maailmankaikkeuden synnystä.

Käsikirjoitus muuttaa elokuvan suuntaa tietoisin ratkaisuin pitkin tarinan kulkua. Hellävaraisesti toteutettu kertomus jättää kuitenkin elämän synkimmät kolkat valaisematta, lopputuloksen ollessa hyvinkin siloteltu rakkaustarina. Lämminhenkisyyttä huokuvat kotielokuvamaiset kohtaukset kauniine taustasävelineen tasoittavat tarinan kulmia entisestään.

Myös syventyminen Hawkingin ainutlaatuiseen tutkimustyöhön olisi tuonut kädenlämpöiselle elokuvalle toivottua särmää. Rakkaustarina yksinään on sangen mukavuudenhaluinen ratkaisu. Anthony McCartenin elokuvakäsikirjoitus Jane Hawkingin muistelmateoksen pohjalta näyttäytyy Oscar-patsaat silmissä vilisten luodulta, minkä Redmayne ansaitusti sittemmin nappasikin. James Marshin ohjaus tuottaa tasalaatuista brittidraamaa, joka ei tuota pettymystä, joskin rohkeammalla otteella kokonaisuus olisi saavuttanut mielenkiintoisempia ulottuvuuksia.