The Gathering kotikatsomo

Brian Gilbertin (Wilde, Not Without My Daughter) ohjaama The Gathering on melko liikuttava yritys toistaa menestyskonsepti silloin, kun rauta on kuumaa. Persoonalliseksi tekeleeksi siitä ei ole, käsikirjoituksessa ja kuvastossa on liikaa velkaa Sixth Sensen ja The Othersin kaltaisille elokuville. Myös katolisen kirkon sisäisiä ongelmia, hyväksikäyttösyytöksiä ja dogmaattisia kiistoja, on muualla käsitelty tyylikkäämmin ja syvällisemmin. Juonikuviot kulkevat kuin kaksi eri tarinaa, leikkauspöydällä ei ole aikaa tuhlattu. Sanalla sanoen: koko juttu hajoaa käsiin alkumetreillä.

Amerikkalainen reppumatkailija Cassie (Christina Ricci) joutuu auto-onnettomuuteen jossain englantilaisella maaseudulla. Muistinsa menettäneenä hän muuttaa tilapäisesti autoa ajaneen naisen (Kerry Fox) perheen luo ja alkaa nähdä kylän ihmisistä pelottavia visioita. Naisen aviomies (Stephen Dillane) on sattumalta professori, joka on joutunut mukaan vasta löydetyn 100-luvun kirkon tutkimukseen, millä oikeutetaan varhaiskristillisen mystiikan mukanaolo elokuvassa.

Mise-en-scenea vaivaa velka kaikelle muulle. Omen-viitteet vielä ymmärtää, mutta suurehkon osan ajasta tapahtumat sijoittuvat kiusaannuttavasti Emmerdalea muistuttavaan ympäristöön. Miljöön valinnalla on ilmeisesti yritetty tavoittaa "tämä voisi tapahtua missä vain" -tunnelmaa, mutta vaikutelma on lähinnä koominen, tv-elokuvan kaltainen.

Christina Ricci ei mitenkään istu peribrittiläiseen ympäristöön. Vaikka hän onkin Addams Familyn ajoista asti todistanut hallitsevansa fantastisen kauhugenren, ei hän tällä kertaa mitenkään kummoisesti rooliaan läpi vedä. Muista näyttelijöistä ei jää mitään mieleen. Pahimmasta roolin mauttomuudesta kärsii pieni Michael-poika (Harry Forrester), josta on yritetty tehdä Haley Joel Osmentin kaltaista kuudennen aistin näkijää, mutta yritykseksi koko ajatus jääkin.