The Florida Project kotikatsomo

The Florida Project kertoo Floridan Walt Disney Worldin liepeillä sijaitsevissa motelleissa asuvista lapsista. Motellit ovat värikkäitä teemakyliä, kesäsesonki on käynnissä, aurinko paistaa ja aina välillä taivaalla vilahtaa sateenkaari. Lasten leikkien puitteet näyttävät katsojien silmissä satumaisilta, mutta heille ne ovat ilmeisen arkisia.

Ympäröivästä fantasiamaailmasta huolimatta lasten vanhempien elämä on usein karua. Rahahuolet ovat jatkuvia ja Moonee-tytön (Brooklynn Prince) äiti joutuu turvautumaan kyseenalaisiin keinoihin rahaa saadakseen. Lomakylä on kuin asuntovaunualue, jota varjostaa maailman suurin huvipuisto ja sen keskellä kohoava Ruususen linna.

Elokuva on tarkkanäköinen ja hienovarainen kuvaus viattomuudesta ja eskapismista. Se on täysin uskottava ja inhimillinen, ja vaikka sen aikuiset hahmot kuvataan puutteellisina, heidät nähdään silti useimmiten sympaattisessa valossa.

The Florida Projectin on ohjannut Sean Baker. Hänen aiemmasta tuotannosta muistetaan yleensä kokonaan iPhonella kuvattu elokuva Tangerine, joka kuvasi naturalistisesti mutta myös humoristisesti transsukupuolisten prostituoitujen elämää Los Angelesissa. Elokuvan värikkäästä yleisilmeestä ei olisi heti tajunnut, että se on kuvattu älypuhelimella.

Baker on onnistunut huovuttamaan saman elämänmakuisen ja uskottavan tyylinsä myös Florida Projectiin, jonka epätodellisen värikkäät puitteet ajautuvat törmäyskurssille hahmojen arkisten ja todellisten ongelmien kanssa. Kaikki näyttelijät tekevät erittäin hyvää työtä, ja erityisesti lapsinäyttelijät ovat kauttaaltaan vakuuttavia.

Erityismaininnan saa Willem Dafoe, jonka roolisuoritus huomioitiin myös parhaan miessivuosan Oscar-ehdokkuudella. Dafoe esittää motellin johtajaa, joka yrittää parhaansa mukaan pysyä tiukkana vakioasukkaidensa kanssa. Siitä huolimatta hahmo, joka kliseisemmässä elokuvassa olisi kirjoitettu päähenkilöiden vastustajaksi, on sympaattinen ja samastuttava.

Aihevalintojensa vuoksi Baker tuntuu olevan kiinnostunut yhteiskunnan sivustakulkijoiden elämästä, mihin hänen anteeksipyytelemätön tyylinsä sopii täydellisesti. The Florida Projectin aikuishahmoja hän kuvaa puutteellisina ja ongelmallisina, mutta aina ymmärrettävinä ja inhimillisinä hahmoina. Yksikään hahmo ei joudu tarpeettoman demonisoinnin kohteeksi, ei edes sosiaaliviranomainen.

Elokuvan lopussa karu todellisuus, joka on paljastunut katsojille jo aikaisemmassa vaiheessa, tuhoaa myös lasten yhteiselon. Siinä vaiheessa sankariemme ainoa vaihtoehto on sukeltaa kirjaimellisesti entistä syvemmälle Walt Disneyn ihmeelliseen maailmaan, jossa kaikki pahat ongelmat ovat ratkaistavissa. Vahvaa lopetusta tehostaa entisestään se, että Disney Worldissa kuvatut otokset on jouduttu filmaamaan salaa. Disney ei varmasti sallisi muun studion kuvaavan elokuvaa omassa puistossaan, varsinkaan jos se kyseinen elokuva kyseenalaistaa illuusion.