Tarzan kotikatsomo

Disneyn klassikkovideo Tarzan on jo 47. elokuvaversio jalosukuisen apinamiesviktoriaanin tarinasta. Edgar Rice Burroughsin kirjasarjan ensimmäinen osa kestää tämän käsittelyn. Tarzan toimii piirrettynä. Animaatiossa on mahdollista kuvata gorillalaumaan kuuluvan Tarzanin lapsuutta ilman kömpelöiden karvaturripukujen tahatonta komiikkaa eikä maalauksellisen viidakon aluskasvillisuuden lomasta tällä kertaa pilkahtele studion lattia. Eläimiä ei ole tarvinnut rääkätä eikä stuntteja vaarantaa edes huimien liaanimatkojen kuvauksissa. Elokuvan luontosuhde on tältä vuosituhannelta.

Ihminen on apina, mutta Tarzanin piirretty apinaäiti Kala on tulkittu imelän inhimilliseksi. Tarzanin ja laumanjohtaja Kerchacinkin suhde on hiukan toisenlainen kuin alkuteoksessa. Uustulkinnoille saattaa toki olla kysyntää: onhan Punahilkastakin 1970-luvulla kerrottu versiota, jonka lopussa tyttö, metsästäjä, isoäiti ja susi istahtavat sovussa yhteiseen ruokapöytään...

Walt Disneyn Tarzan painottuu nuoren pojan kasvutarinaksi. Tarzanin viidakkoystävät ovat katu-uskottavia riiviöitä. Päähenkilöön on otettu enemmän 80-luvun Greystoken Christopher Lambertia kuin Johnny Weissmülleria. Lapsikatsojat pitivät Tarzanin kasvoja oudon kulmikkaina. Yhdeksänvuotiaassa videoharrastajassa herätti ärtymystä myös se, että pantterin kanssa kamppailleen sankarin rintaan ilmestyneet naarmut ovat seuraavassa kuvassa jo kadonneet.

Phil Collinsin ja N’syncin musiikissa ei sinänsä ole vikaa, mutta se ei tue apinamiehen tarinaa. Musiikki on päälleliimatun makuista. Tästä huolimatta Trashin’ the campin hetkuvat synkoopit ja tavaroita paiskovat viidakon asukit ovat aikuistakin katsojaa huvittava yhdistelmä. Tämä anarkistinen musiikkikohtaus pääsee kuitenkin varmasti paremmin oikeuksiinsa kunnollisin äänentoistolaittein varustetussa elokuvateatterissa kuin pienessä televisioruudussa.

Tarzanin ja Janen rakkaus kehittyy muista Disneyn klassikkovideoista tutuksi kaavamaiseksi teiniromanssiksi. Tarzan on parempi kasvutarina kuin Pocahontas tai Kaunotar ja hirviö, mutta huonompi kuin Leijonakuningas tai Mulan. Video sopii sellaiseen hyllyyn, jossa nuo toiset jo ovat.

ks. ensi-ilta