Stretch kotikatsomo

Ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja Joe Carnahan tunnetaan parhaiten aiemmista elokuvistaan Smokin´ Aces (2006) ja The Grey – Suden hetki (2011). Mies tuntuu ihastuneen isojen poikien pyssyleikkeihin, eikä uusinkaan elokuva poikkea kaavasta.

Stretch kertoo reppanasta mutta sympaattisesta Hollywoodin limusinikuskista nimeltä Stretch (Patrick Wilson), jonka todellinen tavoite on tietenkin tulla kuuluisaksi näyttelijäksi. Ongelmia alkaa kasaantua tielle liiankin kanssa, kun tyttöystävä jättää ja pelivelat painavat päälle ja velkoja perivät sekopäiset venäläiset. Lisäksi työpaikkakin uhkaa mennä alta, kun firman vanha pomo kuolee yllättäen.

Stretchin pelastus ja viimeinen oljenkorsi näyttäisi olevan eksentrisen biljonäärin, Karoksen lupailema 6000 dollarin tippi, joka kuittaisi pelivelat. Vanha sanonta "no pain, no gain" pitää tässä tapauksessa kuitenkin enemmän kuin paikkansa, eikä tippi irtoa Karoksen näpeistä helpolla. Ensin on selvittävä läpi yön kestävästä ajelusta, josta ei yllätyksiä ja vauhdikkaita tilanteita puutu. Stretchille neuvoja tarjoaa pelkääjänpaikalta entisen pomon haamu, joka pitää Stretchista.

Stretch joutuu vedetyksi yhä syvemmälle arvaamattoman sekopään Karoksen omituiseen ja perverssiin, huumeiden ja roistojen kyllästämään maailmaan. Huuruista raharikasta kuskatessa ei kyllä tule aika pitkäksi, sen verran matkan varrella sattuu ja tapahtuu. Omituisten otusten henkilögalleriaa värittävät venäläiset pelivelan velkojat, luksusilotytöt, FBI-agentit ynnä muut överiksi vedetyt hahmot, mutta kaiken keskiössä on Karos, joka pelaa likaista peliään muiden kustannuksella.

Ray Liotta ja David Hasselhoff tekevät cameoroolit kyyditettävinä Hollywood-staroina. Toivottavasti miehet sentään tosielämässä ovat hivenen korrektimpia käytökseltään. Elokuvassa olisi mieluusti saanut vilahdella enemmänkin tuttuja kasvoja. Omituista kyllä Karosta näyttelevä Chris Pine puuttuu kokonaan krediiteistä. Liekö roolisuorituksella sitten kuitattu jotain entisiä velkoja?

Stretch on paikoin erittäin hauska lähinnä sekopäisten henkilöhahmojensa takia, ja elokuvasta haluaisi pitää vielä enemmän, mutta kerrontaa olisi pitänyt tukevoittaa ja juonenkulkuun kiinnittää enemmän huomiota, sillä silkka sekoilu ei pitkälle kanna. Tuntuu hieman siltä kuin olisi lähdetty kaveriporukalla pitämään hauskaa ja tehty siinä sivussa elokuva. Tämä lähtökohta on sinällään ihan ok, kunhan ohjaaja tietää tasan tarkkaan mitä tekee ja osaa pitää langat tiukasti hyppysissään. Nyt elokuva on paikka paikoin hajanainen, aivan kuin se empisi minne päin nyt suunnata.

Käsikirjoitustiimi on varmaankin kaljanhuuruisissa palavereissa muistellut suosikkielokuviaan ja päättänyt sitten koostaa niiden innoittamana oman tekeleensä. Harmi vain, että Stretchista jää uupumaan omaperäisyys ja koherentti kerronta, joka teki elokuvista Puuta, heinää ja muutama vesiperä (1998), Snatch – hävyttömät (2000) ja The Transporter (2002) tiukkoja viihdepaketteja.

Vähän lisää harkintaa ja kypsyttelyä, niin Stretch olisi voinut olla näiden kelpo elokuvien rujo äpäräpoika. Nyt homma jää kesken. Kolme tähteä on kuitenkin lähellä, ja elokuvaa voi surutta suositella sekopäisistä henkilöhahmoista pitäville. Karos on sinällään pelottavan vakuuttava karismaattisessa outoudessaan.