Spotlight kotikatsomo

Tom McCarthyn mestarillinen Spotlight nostaa perinteisen tutkivan journalismin keskiöön. Parempaa ajankohtaa elokuvalle ei voisi kuvitella. Ajan henki kun tuntuu tätä nykyä olevan klikkiotsikoiden ja yksinkertaisten ranneliikkeiden aikaa. Toimittajia karsitaan ja leikkauksia tehdään, koska rahaa ja resursseja laadukkaaseen sisältöön ei olevinaan ole.

Myös Boston Globe -lehden Spotlight-osastoa uhkasi leikkuri 2000-luvun alussa. Eiväthän osastolla työskentelevät 4–5 toimittajaa ehtineet välttämättä tehdä vuodessa montaakaan juttua. He olivat tutkivia journalisteja. Taustatyöhön saattoi kulua useita kuukausia, jopa vuosi. Laatujournalismiin satsattiin, ei rahalliseen tulokseen.

Spotlight kertoo tästä samaisesta tiimistä ja heidän tutkimuksestaan, joka palkittiin Pulitzer-palkinnolla vuonna 2003. Kun Boston Globen uusi päätoimittaja saa vihiä katolisen kirkon seksiskandaalista ja lasten hyväksikäytöstä, hän pyytää Spotlight-tiimiä tutkimaan asiaa. Elokuvassa esiin nostetut asiat järkyttävät, mutta kaikki sen raskaat aiheet esitetään hienotunteisesti ja siististi.

Elokuva päästää katsojan seuraamaan journalistien työtä lähietäisyydeltä saaden sen varmasti näyttämään jännittävämmältä, mitä se todellisuudessa on. Spotlight on Presidentin miesten (1976) tapaan jännitysnäytelmä, joka osoittaa kuinka tärkeitä tinkimättömät ja lahjomattomat journalistit ovat. Tutkivan journalismin oletetaan olevan nykyään niin epäseksikästä, ettei se tuo lukijoita. Rahasta on tullut mediatalojen pakkomielle, eivätkä sisällölliset asiat enää merkitse kuten ennen. Rahamiehet ajattelevat huomista ja unohtavat seuraavan viikon.

Lista Spotlightin näyttelijöistä on kuin kokoelma viime vuosien parhaita. Michael Keaton tekee yhden uransa tähän asti parhaimmista roolisuorituksista. Samoin Rachel McAdams, Stanley Tucci ja Liev Schreiber. Myös Mark Ruffalo suoriutuu roolistaan hyvin, vaikka jokaisella katsomiskerralla huomaan miettiväni häntä näyttelijänä.

Ruffalo tekee Spotlightissa hahmoa siinä missä muut ovat luonnollisia henkilöitä. Hän onnistuu lopulta hyvin, mutta en ole varma olenko henkilökohtaisesti ärsyyntynyt vai vaikuttunut. Ruffalo osoittaa joka tapauksessa olevansa monipuolinen näyttelijä, ei yhden roolin vanki. Vain lopputulos merkitsee. Ruffalon hahmo on lopulta uskottava ja todellinen.

Elokuva ei päästä katsojaansa helpolla. Taidokkaassa käsikirjoituksessa vaikeat aiheet puetaan kypsästi selkeäksi paketiksi, jota elokuvan kerronta tukee täydellisesti. Spotlight toimii alusta loppuun, musiikkia myöten.

Elokuvan sanoma on kuitenkin sen tärkein anti. Maailma tarvitsee spotlight-tiimin kaltaista tutkivaa journalismia, myös meillä Suomessa. Tiedotusvälineiden tehtävä on tutkia ja kertoa asioista, myös niistä, jotka eivät miellytä ja saattavat uhata valtaa pitävien asemaa. Se on lehdistön perimmäisiä tehtäviä. Toimia neljäntenä valtiomahtina.