Paluu perussupersankaruuteen
Katsoja- ja tuottoennätykset rikkonut Avengers: Endgame (2019) oli megalomaanisessa tehostetykityksessään jotain aivan poskettoman suurta – ja jopa hienoa. Aika näyttää, miten jäljelle jääneet Marvelin supersankarit jatkavat valkokangaselämäänsä, ensimmäisenä sen katsojille näytti Spider-Man: Far From Home (2019).
Lopputuloksena on perinteinen, jo 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä nähtyä Tobey Maguire -trilogiaa tyylittelevä teiniraina, jossa uusin Spidey Tom Holland tuskailee muuttuneessa maailmassa uusia uhkia vastaan. Ongelmana on, että jos katsoja ei aiemmin ole sattumalta nähnyt Avengers: Endgamea, hän ei pääse kunnolla jyvälle, mihin elokuvassa usein oikein viitattiin. Minä en ollut katsonut, ja asia oli pakko hoitaa heti seuraavaksi, jäi sen verran vaivaamaan.
Tarina varsinaisesti alkaa Peter Parkerin lupauduttua parhaalle kaverilleen Nedille (Jacob Batalon) mukaan luokkansa retkelle Eurooppaan. Samalla hän jättää käyttämättä Marvel-elokuvien kestokasvon Nick Furyn (Samuel L. Jackson näyttelemässä Samuel L. Jacksonia) tarjouksen samanaikaisesta supersankarityötarjouksesta. Asioilla on tapana tällaisissa tilanteissa muuttua nopeasti, kuten arvata saattaa, ja Peter vedetään Euroopan kiertueeltaan nopeasti maailman pelastukseen mukaan.
Spider-Man: Far From Home on, kuten monet muutkin pelkkään toimintaan nojautuvat Hollywoodin suurtuotannot, ohuehko käsikirjoitukseltaan, mutta sitäkin suurempi tunnetasolla. Jos elokuvaa katsoo esimerkiksi puhtaasti teinirakkauskomediana, jossa Peterin into rakkaansa MJ:n (Zendaya) luo on juonenkäänteet yhdistävä elementti, tilanne muuttuu. Tosiasiassa Spider-Manin taistelut pääpahis Mysterion (aina nykyään lakoninen Jake Gyllenhaal) kanssa ovat ohjaaja Jon Wattsin rakentama punainen lanka, jota ilman elokuva ei kantaisi, kuten ei näissä vastaavantyyppisissä yleensäkään.
Spider-Man: Far From Home on puutteistaan huolimatta tervetullut lisä supersankarigenreen, joka Peter Parkerin osalta jatkuu ainakin vielä yhden uuden elokuvan myötä ensi vuonna. Sen verran hyvin yleisö otti tämänkin jatko-osan vastaan taas kerran. Olisiko siinä jälleen mukana muitakin supersankareita? Onko tämä jälleen alku jollekin suurelle? Jos ei nyt kuitenkaan.
Toimituskunnan keskiarvo: 2,4 / 5 henkilöä
Seuraava:
Ja keskellä virtaa joki
Luontosuhdetta ja uskontoa luotaava perhemelodraama hukkaa tematiikkansa liian monen juoniaiheen joukkoon.
Edellinen: Jumanji: The Next Level
Jumanji: The Next Level on turha jatko-osa, joka kierrättää edeltäjänsä vitsit ja ongelmat.