Pearl Harbor kotikatsomo

Yritin katsella vuoden kohutuinta spektaakkelielokuvaa täysin mieli ja silmät avoinna. Voisiko näin pitkälle parjatusta ja lyttyyn lytätystä elokuvasta löytyä edes joitakin pelastavia pointteja? Ikäväkseni on todettava, että myönteisiäkin puolia löytyi, mutta niiden arvostelu yhdessä inhoromanttisen ja yltiöisänmaallisen perusjuonen kanssa osoittautui aika mahdottomaksi. Toisin sanoen Pearl Harborilla on myös omat ansionsa - ainakin suomalaisten peruskatsojien lienee helppo filtteröidä peruspaatoksen lähinnä asiaan kuuluvana perusfaktana ja keskittyä itse asiaan.

Pearl Harborin teknisestä puolesta ei löydy juuri moitittavaa. Ainakin arvosteluissa kehutut pommituskohtaukset ovat todella komeaa katseltavaa. Keinotekoinen vaikutelma ei ainakaan minua haitannut yhtään, saipahan jälleen hyvän syyn hämmästellä mitä kaikkea kovalla rahalla työstetyllä digitaalitekniikalla saakaan aikaan. Samoin jotkut lentotaistelut olivat aivan vetävän oloisia. Tosin tässäkin suhteessa mieleen tulivat lähinnä simulaattoripelit kuin oikeat taistelukohtaukset. Kuvaustyöskentely on myös todella ammattitaitoisella otteella tehtyä.

Historialliset yksityiskohdat näyttivät ainakin omien havaintoni mukaan vastaavan suurin piirtein totuutta. Tosin tässä suhteessa tietenkin amerikkalaisten sankaruutta korostettiin äärimmäisyyksiin saakka ja vastapuolen motiivien kuvailut jäivät melko vähäisiksi. Lisäksi Yhdysvalloissa eläneiden japanilaisten lojaalisuus asetettiin parilla tökeröllä kohtauksella kyseenalaiseksi. Enpä ihmettele, että muutamien kohtausten poistoa oli ilmeisesti vaadittu melko kovaäänisestikin.

Mutta näyttävien taistelukohtausten lisäksi ei elokuvasta paljon muuta hyvää sitten löydykään. Elokuvan tarina itsessään on niin tökerö ja halpahintainen kuin aikaisemmista arvosteluista on käynyt ilmi. Ohjaaja Michael Bay on todellakin onnistunut siirtämään Armageddonin teinihenkisyyden historialliseen sotaspektaakkeliin. Romanttinen parisuhdekerronta on niin epäuskottavaa, että jouduin pariinkin otteeseen turvautumaan pikakelaukseen. Jälleen saa ihmetellä, kuinka minimaalisia panostukset käsikirjoitukseen ja näyttelijäsuorituksiin ovat olleet näinkin suuren budjetin elokuvassa.

Mielestäni Pearl Harborista olisi saanut ihan kunnollisen ja toimivan sotaelokuvan, jos esimerkiksi sen juonta oltaisiin edes vähän paranneltu. Amerikkalaisisänmaallinen paatos on tietenkin asia sinällään, mutta luulisi nyt vähempikin mekastaminen riittävän. Pearl Harborin teema tuo myös kiusallisella tavalla mieleen syyskuun terrori-iskut. Itse asiassa jos elokuva olisi tullut ensi-iltaan vasta joulukuussa - esimerkiksi pommituksen vuosipäivän kunniaksi - olisi vastaanottokin ollut sen mukainen. Onneksi tältä säästyttiin. Tosin vastavetona vhs- ja dvd-versiot julkaistaan juuri sopivasti joulukuun 7. päivänä. Mielestäni hyviä sotaelokuvia metsästävät katsojat voivat huoletta unohtaa tämän tekeleen. Tuskin tämä niin vaikuttava elämys on edes valkokankaalta. Astetta masentavampaa on tyytyä katselemaan sitä pieneltä televisioruudulta huonolla kuvan- ja äänenlaadulla.