Orgazmo - seksin supersankari kotikatsomo

South Parkin puistokemistit Trey Parker ja Matt Stone tekevät aika ajoin vierailuja pala-animaatioidensa maailmasta vielä karumpaan paikkaan, jota jotkut kutsuvat todellisuudeksi. B-luokan pornoteollisuusparodia Orgazmo - seksin supersankari on turistivideo yhdeltä tällaiselta harharetkeltä. Oikeat lavasteet ja oikeita näyttelijöitä - hyi helvetti, viekää meidät pois täältä! Parker kirjoittaa, ohjaa ja näyttelee elokuvan pääosan, kun taas Stone tyytyy mutristelemaan naamaansa norsunvitulle pienessä sivuroolissa valaistusmies Davena.

Juonellisesti Orgazmo ei liiemmin poikkea South Parkin vakavahenkisestä linjasta. Levittäessään mormonitoverinsa kanssa Myöhempien Aikojen Pyhien sanomaa Joe Young (Trey Parker) ajautuu uskonnolliseen skismaan pornoleffaa kuvaavien mafiosojen kanssa. Joen kung fu -taidot tekevät vaikutuksen ohjaaja Maxxx Orbisoniin (Michael Dean Jacobs), joka suostuttelee nuorukaisen elokuvansa pääosaan. "Stunttikullien" ansiosta Joen ei tarvitse pettää kihlattuaan Lisaa (Robyn Lynne Raab), vaikka hän joutuukin pussailemaan ja puristelemaan vastanäyttelijättäriä. Elokuvan menestyttyä odottamattomasti Maxxx vaatii Joeta tekemään myös jatko-osan, ja koska Joe kieltäytyy, Maxxx kidnappaa Lisan käyttääkseen tätä snuff-elokuvan materiaalina. Joe lähtee pelastamaan kihlattuaan uuden ystävänsä Chocha Boyn (Dian Bachar) kanssa, joka on kehittänyt pelottavan orgazmeraattori-nimisen aseen.

Joe Young ei kuulu siihen mormoniyhteisöön, joka sallii jäsenilleen moniavioisuuden, joten Orgazmon moraalisesta jännitteestä kehkeytyy poikkeuksellisen vahva. Toisaalta mormonin valinta päähenkilöksi on fiksu veto amerikkalaisten perusarvojen parjaajilta; onhan mormonismi juuri se uskontokunta, joka pitää USA:n perustuslakia toisena pyhänä tekstinään Raamatun rinnalla. Pilkatessaan mormoneja Trey Parker pilkkaa amerikkalaista kansalaisuskontoa ylipäätään. Silti elokuvan terävin piikki kohdistuu ilman muuta tämän kansalaisuskonnon näkyvään vastavoimaan, eli pornoteollisuuteen. Paul Thomas Andersonin suurenmoiseen Boogie Nightsiin (1997) Orgazmoa ei tietenkään voi verrata, koska tekijöiden asenne on tyystin toinen. Kaikesta huolimatta Orgazmo tulee ohimennen kommentoineeksi syvällisempiäkin kysymyksiä, esimerkiksi sitä, keitä pornoteollisuus viime kädessä eniten alistaa. Niljakkaimman sivuosaroolin tekevä pornotähti Ron Jeremy on nimittäin pantu syömään banaania, röyhtäilemään ja näyttämään rumemmalta kuin koskaan ennen.

Miksi Parkerin ja Stonen huumori ei toimi kolmiulotteisena? Ehkä siksi, että John Waters on toteuttanut samat temput kymmenen kertaa purevammin jo 70-luvulla. Se, mikä tekee Adam Smithin Batmanista sympaattisen, tuntuu Orgazmon tapauksessa lähinnä omaperäisyyden puutteelta. Vitsit eivät parane vanhetessaan, eikä tietoinen huonous ole aina laadun tae. Kuitenkin camp-fanaatikkojen joukossa lienee myös lukuisia Parker-Stone-entusiasteja, joiden odotuksia Orgazmo - seksin supersankari ei petä.