Olimme sotilaita kotikatsomo

Vietnamin sodan kipeitä muistoja ei verestetä amerikkalaisessa elokuvassa enää siihen tahtiin kuin joskus 1980-luvulla. Mutta näköjään näitä edelleen putkahtelee epäsäännöllisin väliajoin. Olimme sotilaita edustaa sotakuvauksena konstailematonta peruspaukuttelua, jossa teema on pelkistetty muutamiin näkökulmiin. Elokuva perustuu everstiluutnantti Hal Mooren, jota elokuvassa Mel Gibson esittää, ja toimittaja Joe Gallowayn kirjaan ensimmäisestä amerikkalaisten ja pohjoisvietnamilaisten suuresta yhteenotosta Etelä-Vietnamin ylänköseuduilla vuonna 1965.

Ikävä kyllä Olimme sotilaita jatkaa The Patriotin (2000) samaa rimaa alittavaa linjaa. Nykyään Mel Gibsonin naaman näkeminenkin aiheuttaa oksennuskohtauksen. Itkua pukkaa, kun miettii entisen Mad Maxin alennustilaa. Perusasetelmiltaan elokuvasta olisi voinut tulla loistava ruohonjuuritasoinen kuvaus sodan helvetistä niin rintamalla kuin kotirintamallakin. Hämmentävän uskonnolliset painotukset ja jatkuvat kärjistykset syövät kuitenkin kaiken kosketuspinnan todellisuuteen. Lisäksi viittaukset vietnamilaiskokemukseen tuntuvat päälleliimatuilta säälipaloilta. Mooren ja Gallowayn alkuperäisellä tarinalla on paljon surullisempi vaikutus sodasta nuoren elämän tuhoajana kuin Wallacen puisevalla elokuvasovituksella.

Taistelukuvauksena ja hienolla DTS-äänellä pumpattuna Olimme sotilaita puoltaa paikkaansa. Kerrankin myös näytetään, mitä tapahtuu, kun napalmi reagoi ihmisihon kanssa. Ajoittain elokuvan kirjaimellisesti silmille räjähtävä realismi terävöittää tarinaa, mutta ei tietenkään yksinään pysty kokonaisuutta kannattelemaan. Tavallisten ihmisten tavattoman suuret uhraukset politiikan pelinappuloina jäävät leijumaan ilmaan.

Ohjaajana Randall Wallace on melkoisen tyylitajuton poropeukalo pahimpana esimerkkinä montaasikohtaus Joe Gallowayn kameratouhuista. Ylinäytteleminen, irtonaiset hidastukset, tarinan paatokselliset painotukset jatkavat listaa. Viimeinen sinetti on ollut poistaa elokuvan lopusta Hal Mooren, kenraali Westmorelandin ja puolustusministeri McNamaran keskustelu Saigonissa. Kohtauksessa Moore latelee koruttomia totuuksia siitä, mitä tuleman pitää, jos jatketaan vietnamilaisten haastamista ja tuijotetaan sokeasti tappolukuja. Ja hänhän oli oikeassa. Kommentaarissa ohjaaja vetoaa siihen, ettei halunnut tuoda elokuvaan poliittista kannanottoa. Ja pyh! Kohtaus lienee poistettu siksi, että Yhdysvaltain armeija ei edelleenkään halua tunnustaa miksi Vietnamin keikasta tuli niin paska reissu.

DVD / kuva: 16:9 anamorfinen widescreen 2.35:1; ääni: Dolby Digital 5.1 & DTS; ekstrat: traileri, kommenttiraitoja, making of, poistettuja kohtauksia, B-Roll (kulissien takana), haastatteluja.