Olutkinkerien kantatapahtuman syntytarina

Münchenissä syyskuun lopulla käyneet tietävät, että nykyisellä Oktoberfestillä on kovin vähän enää tekemistä oluesta nauttimisen kanssa. Makuja on turhaa hifistellä, kun börstaa ryystetään litran tuopeista kaoottisen mökän säestyksellä. Konkarikävijät saattavat välillä vaihtaa märzenin vehnäseen, jota ehkä onnistuu saamaan puolisen litraa kerrallaan. Näistä seikoista huolimatta modernin globaalin kansanjuhlan syntytarina omaa tiettyä kiinnostavuutta, vaikka bisse ei maistuisikaan.

Oktoberfest: Beer & Blood Oktoberfest-sarjan alku on säväyttävä. Alkuasukas poimii vedestä ihmispään ja raahaa sen leiriinsä. Pään onneton omistaja selviää toki aikanaan ja sarja lähtee siitä eteenpäin rullaamaan perinteisemmillä kohtauksilla. Viime vuosisadan alkua elellään ja pääosapyrkyri haluaa väkisin rakentaa nykyisen kaltaisen 6000 hengen jättiteltan Theresenwieseen, jossa vuotuinen Oktoberfest on järjestetty vuodesta 1810 lähtien. Hanke vaatii kylmää toimintaa, kuten uhkailua, kiristystä sekä rikoksia, kun tavoite ei muuten lähene. Panimoita karsitaan tylysti, jotta jäljelle jäävät panimot saavat kukin saman kokoiset pytingit.

Suomessakin muutamia töitä (Rikospaikalla-jaksoja sekä elokuvan Vares – Sheriffi) tekaissut Hannu Salonen ohjaa raskaalla kädellä varmaotteista, joskin puisevaa kuvakerrontaa. Hienoa havaita, että Salonen tuntuu onnistuneen kohtuu hyvin Saksassa. Suomessa häntä harvemmin referoidaan toisin kuin vaikkapa kananlennon USA:ssa suorittaneita Antti Jokista ja Dome Karukoskea. Sarjan ansiot ovat kohtalaisen hyvin luodussa ajankuvassa sekä tiettyjen ajanhenkeen sopivien teemojen esiin nostossa. Naisten asema alkoi vahvistua. Kaikkeen ei enää haluttu tyytyä, kuten väkivaltaisten juoppojen passaamiseen sekä suorittamaan raskasta työtä nimellistä palkkaa vastaan.

Oktoberfest: Beer & Blood Kansainvälisessä levityksessä sarja on saanut lisäkseen alatermit ”Beer & Blood”. Verta esiintyy ja oluttakin litkitään, mutta yllättävän vähän valotetaan tuon aikaista valmistusprosessia. Olut nähdään lähinnä tylsänä vallan ja rahan teon välineenä, joka ei suurissa panimoissa herätä sen kummempia intohimoja. Finaalikäänne tosin saattaa huvittaa etenkin niitä, joille Reinheitsgebot-puhtauslaki on tuttu käsite entuudestaan. Loppu jää tietenkin pääosahenkilöiden väliltä avoimeksi, joten mahdollinen toinen kausi saattaa olla valmisteilla.

* * *
Arvostelukäytännöt