Neljät hautajaiset & yhdet häät kotikatsomo

Plots with a View (joka myös suomeksi on nimetty osuvasti: Neljät hautajaiset ja yhdet häät) kuuluu samaan sarjaan kuin Nigel Colen ohjaama, vuonna 2000 valmistunut Saving Grace (Pelastakaa Grace). Molemmat näistä elokuvista kuvaavat Brenda Blethynin esittämän kunniallisen rouvashahmon ja brittiläisen (englantilaisen ja walesilaisen) pikkukylän kautta tapahtumia, joiden tarkoituksena on herättää katsojan kasvoille hyväntuulinen hymynhäive. Aluksi esitellään karikatyyrimäiset päähenkilöt. Kun katsojalle on ensin rautalangasta väännetty, että elokuvassa kuvataan parin päähenkilön ohella myös herttaisia, hieman yksinkertaisia vanhuksia ja komeita maisemia, viritetään odotuksia juonen etenemisen suhteen. Sitten käsikirjoittajat ovat luoneet hieman ikävien tapahtumien kuvausta, niin että hymy hyytyy, jotta voidaan lopussa palata takaisin auvolaan.

Plots with a View’ssa Blethyn näyttelee Betty Rhys-Jonesia, lempeää, hyväuskoista ja hiljaa loukkaukset nielevää keski-ikäistä naista, jonka mies (Robert Pugh) pettää iloisesti vaimoaan Meredithin (Naomi Watts) kanssa. Anoppinsa kuoleman takia Betty joutuu tekemisiin hautausurakoitsija Boris Plotsin (Alfred Molina) kanssa. Betty ja Boris ovat tunteneet toisensa jo alakoulusta lähtien, mutta molemminpuolisen ujouden estäminä he eivät koskaan päätyneet edes tanssipariksi koulutansseissa, puhumattakaan muusta, vaikka mieli olisi kyllä tehnyt. Nyt yhtäkkiä he tajuavat rakastaneensa toisiaan aina. Koska avioero ei Bettylle tule kysymykseen, he päättävät lavastaa Bettyn kuoleman ja hautajaiset päästäkseen itse karkaamaan Tahitille(!).

Plots with a View’n ongelma on, että se rakentaa brittiläisen elokuvateollisuuden vientituotetta erityisesti Amerikan mantereelle kuvaamalla pikkusievää kyläpahasta, joka tuntuu jumahtaneen jonkinlaiseen epäaikaan, joka etäisesti muistuttaa 1950-lukua. Samalla juonen tasolla kuitenkin flirttaillaan ison, pahan maailman kanssa, jota tietenkin edustavat amerikkalaiset. Plotsiin on tällaiseksi täkyksi muokattu Christopher Walkenille suuruudenhullun hautausurakoitsijan rooli, jonka tavoitteena on tehdä hautajaisista suuren luokan spektaakkelia, suorastaan lava-show’ta. Valitettavasti Walkenin kohkaaminen menee tässä elokuvassa aivan hukkaan. Samaan ö-luokkaan menee myös käsittämättömältä tuntuva Jerry Springerin tv-esiintyminen elokuvassa. Mihin ihmeeseen Springerin tunkiojournalismia tässä tarvitaan?

Elokuvan juonen perusrakenne on ihan mukiinmenevä, mutta ihmeen takkuista komediaa tekijät ovat siitä saaneet aikaiseksi. Edes tunnustetusti hyvät näyttelijät eivät pelasta tilannetta. Levyn lisämateriaalitkaan eivät tuo lisäpisteitä, sillä tarjolla on vain kolmen päänäyttelijän biografiat ja lyhyet haastattelut, joissa he kehuvat kilvan ohjaajaa ja toisiaan. Plots with a View onnistuu juuri pitämään katsojansa hereillä, mutta hymynhäivettä, vapauttavasta naurusta puhumattakaan, se ei onnistu herättämään.