Lords of Dogtown kotikatsomo

Stacy Peralta, Tony Alva, Jay Adams. Siinä kolme nimeä, jotka eivät suurelle yleisölle sano mitään, mutta skeitti- ja surffikulttuuriin perehtyneille kiteyttävät kokonaisen ajanjakson. Nämä kolme hurjapäätä olivat eturintamassa, kun skeittaus alkoi 1970-luvulla muuttua kesystä rullailusta siksi vauhdikkaaksi ja näyttäväksi lajiksi, jona se nykyään tunnetaan.

Peralta, Alva ja Adams olivat 1970-luvun puolivälissä perustetun Zephyr Boys -skeittitallin kärkikolmikko, skeittauksen marginaalista maailmanmaineeseen nostaneet kaverukset. Kolmikko osoitti suurta luovuutta siirtäessään lainelautailun liikkeet rullille. Uusien liikkeiden lisäksi kaverukset toivat lajiin myös vauhtia ja dynaamisuutta. Nuorukaiset osoittivat luovuutensa myös lautailupaikkojen valinnassa. Elokuvassakin rämäpäisten rullailijoiden keskeisimpiä lokaatioita ovat uima-altaat.

Tätä skeittauksen evoluutiota valotti Stacy Peraltan itsensä ohjaama, palkittu ja kehuttu dokumentti Dogtown and Z-Boys (2001). Dokumentti saa nyt fiktiivistä jatkoa Catherine Hardwickin (Kolmetoista, 2003) astetta heikommasta ohjaustyöstä Lords of Dogtown. Elokuvan tekeminen on itsessään jo pienoinen kulttuuriteko, sillä suurelle yleisölle ei skeittileffoja ole juurikaan tehty. Lopputuloksena on viihdyttävä ja vauhdikas, mutta epätasainen ja paikoin ontto elokuva kaveruksista, jotka tekivät historiaa uima-altaissa.

Skeittaus on urheilun rock’n’rollia. Lajiin kiinteästi liittyvä boheemi elämäntapa juhlineen ja kauniine naisineen onkin rullailun ohella Lords of Dogtownin keskiössä. Vauhdikas ääniraita tukee vaikutelmaa rokkimeiningistä ja auttaa viihtymään elokuvan parissa. Elokuvan alussa juoni ja dialogi alistetaan itse pääasialle ja tapahtumia kuljetetaan väkinäisesti näyttävästä skeittauskohtauksesta toiseen. Elokuvan loppupuolella dialogi ja hahmot saavat kaivattua syvyyttä ja elokuva puhuttelee myös lajin detaljeihin vihkiytymätöntä katsojaa.

Lajina rullalautailu on erittäin visuaalinen. Meno on vauhdikasta ja temput näyttäviä. Hetkittäin katsojakin pääsee menoon mukaan kameran hypätessä rullille. Skeittaamisen kuvaaminen vaatii lajin tuntemusta ja Making of -dokumentti tarjoaakin kiinnostavaa lisäinformaatiota elokuvan kuvaamisesta. Muutenkin dvd-julkaisun lisämateriaalit tarjoavat mielenkiintoisen ja todella muhkean paketin tietoa ja viihdettä aiheesta ja sen vierestä. Innokkaimman kannattaakin varata useampi tunti kaiken tarjolla olevan nauttimiseen.

Lords of Dogtown ei ole Dogtown and Z-Boys -dokumentin veroinen teos vauhdikkaan ja visuaalisen lajin evoluutiosta, mutta varsin viihdyttävä elokuva nykypäivän tony hawkien esikuvista.