Kavahda naapuriasi! kotikatsomo

Rauhaisassa omakotilähiössä vietetään viattomia grillijuhlia ja lapset sotkevat kolmipyörillään vehreää kadunraittia auringon helmeillessä heidän pumpuliposkillaan. Mikä olisikaan parempi piilo pahalle kuin moinen paratiisin pyhättölä. Pahahan on piinannut perhettä jo pitkään. Kuka voisi unohtaa Manaajaa tai Poltergeistia? Mutta - se mikä on todella pahaa, ei ole yliluonnollista, vaan luonnollista ihmistä itseään. Kun pahalle annetaan vain ihmisen kasvot, ollaan aina mielenkiintoisella tiellä.

Kavahda naapuriasi! mittelee jännityksen maailmassa vähin elkein ja keskivertotrillereihin pesäeron tekevällä tyylikkyydellä. Vaikka hiukset eivät nousekaan pystyyn, niin nokkela tarina ja vaihtuvat käänteet pitävät katsomisjännityksen ja mielenkiinnon sopivasti yllä. Jeff Bridges esittää hieman varautunutta Michael Faradaytä, jonka FBI:n agenttina toiminut vaimo on kuollut. Elämä uuden naisystävän ja kymmenvuotiaan pojan kanssa ei ole aina loogista ruusuilla tanssimista. Michaelin tutustuttua uusiin naapureihinsa alkaa elämä hiljalleen lutviutua raiteilleen, mutta epäilyksen varjo uusien naapurien motiiveista ja taustoista tuleekin suistamaan koko hänen elämänsä raiteiltaan.

Tarinassa poukkoillaan kuitenkin siihen malliin levottomasti ristiin rastiin, että pelinappulat alkavat levitä holtittomasti. Onneksi ydintarina ei sinällään petä ja kokonaisuus pysyy kasassa, vaikka lopussa nyörit ovatkin jo turhan löyhällä. Jeff Bridges ja pahaa naapuria esittävä Tim Robbins ovat vakavan sarjan tekijöitä, joiden työskentelyä on aina ilo seurata. Tosin Jeff Bridgesiltä olisi odottanut hieman enemmän syventymistä olemukseensa, jollaiseen hän kykeni mm. Peter Weirin Pelottomassa.

Työstään ja muistoistaan vainoharhat rakentavan miehen kujanjuoksuna Kavahda naapuriasi! olisi suorastaan loistanut. Elokuvan loppupuolen ratkaisut kuitenkin vesittävät tarinan uskottavuutta aivan liikaa, vaikka lohduttomuuden siemen jätettiinkin oivasti itämään. Jännityselokuvassa ei koskaan saisi sytytyslankaa välillä sammuttaa ja sitten taas uudelleen sitä sytyttää. Langan on palettava koko ajan ja täydellä teholla. Nyt, lanka sammui muutaman ratkaisevan kerran.

Lopun kuriositeettina todettakoon, että elokuvan alkuperäisnimen Arlington Road käännös Kavahda naapuriasi! on papukaijamerkin arvoinen suoritus. Hienoa.

ks. ensi-ilta