Kaksi puoliaikaa helvetissä kotikatsomo

Unkarilaisen Zoltán Fábrin ohjaama elokuva Kaksi puoliaikaa helvetissä sijoittuu toiseen maailmansotaan ja sen voisi katsoa sota- ja vankilaelokuvan lisäksi urheiluelokuvan genreluokituksiin kuuluvaksi. Ohjaajan muita elokuvia ovat muun muassa Pieni karuselli (1955), Rakas Anna (1958) ja parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-ehdokkuuden saanut Koulupoikia (1968).

Elokuva perustuu ”kuolemanotteluna” tunnettuun tositapahtumaan, jossa vuonna 1942 Saksan miehittämässä Ukrainassa koottiin paikallisista jalkapalloilijoista joukkue saksalaisia sotilaita vastaan. Tarinan mukaan ukrainalaisille pelaajille annettiin tappouhkaus, mikäli he voittaisivat ottelun ja suurin osa pelaajista olisi ammuttu ottelun jälkeen. Todellisuudessakin ukrainalaiset voittivat pelin ja osa pelaajista vangittiin ottelun jälkeen, joista osa myöhemmin teloitettiin.

Tapahtumien pohjalta on tehty useampia filmatisointeja, joista Fábrin vuonna 1961 ohjaama elokuva on ensimmäinen. Neuvostoliitto teki Jevgeni Karelovin ohjaaman versionsa Kolmas aika vuonna 1963. Kenties tunnetuin versio on John Hustonin ohjaama yhdysvaltalainen Pako voittoon vuodelta 1981, jossa nähdään myös oikeita jalkapallotähtiä, kuten Pelé ja Bobby Moore.

Fábrin ohjaamassa versiossa tapahtumat sijoittuvat ukrainalaiselle sotavankileirille, jossa vangit ovat unkarilaisia. Vankien joukossa on jalkapallotähti Onódi (Imre Sinkovits), joka tunnetaan myös nimellä Dió. Hän saa tehtäväkseen koota vangeista jalkapallojoukkueen saksalaisia sotilaita vastaan Hitlerin syntymäpäivien kunniaksi pelattavassa ottelussa.

Diólle jalkapallo on pyhä asia, kuten hän elokuvassa pariin otteeseen asian ilmaisee ja se myös huokuu hahmosta monin paikoin muutenkin. Taitavana ja taipumattomana neuvottelijana hän onnistuu järjestämään pelaajilleen parempaa ruokaa ja vapautuksen töistä harjoittelujakson ajaksi. Moraaliset kysymykset nousevat kuitenkin nopeasti esiin ja Dió joutuu miettimään, valitseeko joukkueeseen parhaat mahdolliset pelaajat vai auttaako sairaita ja heikompia saamaan parempaa ruokaa ja välttymään työltä leirillä, jossa aliravitsemus ja kuolema ovat todellisuutta.

Perfektionistina tunnetun ohjaajan jälki on huoliteltua ja kohtaukset pitkälle hiottuja. Mustavalkokuvaus soveltuu ajan henkeen ja tuo vankiolojen karuuteen realismin tuntua. Elokuva on kuvaustyyliltään hyvin klassinen, jossa kamera liikkuu vähän ja kerronta on selkeää. Toiminnallisuus on vähäistä ja tarina kulkee pitkälti dialogin varassa. Tämä pätee myös jalkapallojoukkueen harjoittelujaksoihin ja varsinaista jalkapalloa saadaankin odotella pitkään. Elokuvan tarinan mielenkiinto kuitenkin säilyy ja kasvaakin elokuvan edetessä. Ja mitä olisi vankilaelokuva ilman pakoa? Tämäkään elokuva ei tee tässä suhteessa poikkeusta.

Elokuvassa on paljon henkilöhahmoja, kuten sota- ja vankilaelokuvissa usein on. Hahmojen runsaudesta johtuen välillä joutui miettimään, kuka tämä henkilö olikaan, vaikka osa tuli hyvin tutuiksi. Yksi näkyvimmistä henkilöistä on itsensä pelitaidottomana joukkueeseen keplotteleva Steiner (Dezsö Garas). Tämä elokuvan varsinainen väriläiskä ja tunnelman keventäjä tuokin vahvat mielleyhtymät Dustin Hoffmaniin. Muutkin näyttelijät, joista monille oikea sota on ollut vielä tuoreessa muistissa, tekevät hyvää työtä ja ovat rooleissaan luontevia ja uskottavia tuoden epätoivon keskelle myös aidon tuntuista elämäniloa.

Elokuvan loppujakson täyttävä tarinan yleisilmeeseen sopivalla karulla kentällä pelattava jalkapallo-ottelu on hyvin toteutettu ja paikoin varsin viihdyttävää katsottavaa. Epäonnistuneen paon vuoksi sotaoikeuden ja todennäköisen teloituksen uhkaamana jopa Dión pelihalut ovat poissa. Muiden vankien kannustukset ja joukkueen tahto saavat kuitenkin hänet syttymään vielä kerran tekemään sitä mitä hän parhaiten osaa. Jalkapallo kasvaa elämää suuremmaksi niin pelaajille kuin yleisöllekin. Ja kun pelihurmioon on kerran päästy, niin sen voi pysäyttää vain loppuvihellys tai sodan mielettömyyksien traaginen purkautuminen. Loppukuvat ja tyhjä katsomo vetävät mielen hiljaiseksi. Näin juuri unohtumattoman ottelun.

Elokuva on katsottavissa Yle Areenassa 15.8.2020 asti.