Tosielämän Moby Dick

Lapsinäyttelijästä aikanaan luotettavaksi ohjaajaksi kouliintunut Ron Howard tekee suunnilleen elokuvan vuodessa yhdessä maineikkaan tuottajaparinsa Brian Grazerin kanssa. Jälki on noin yleensä varsin tasalaatuista, joskaan elokuvat eivät useinkaan nouse normaalirutiinitason yläpuolelle. Melko tuoreena poikkeuksena tässä lineaarissa on muutaman vuoden takainen tyylikäs formulaelokuva Rush (2013) vuoden 1976 hurjasta mestaruustaistosta insinöörimäisen Niki Laudan ja kimiräikköstyyppisen James Huntin välillä. In the Heart of the Sea, joka suomeksi tunnetaan myös nimellä Kamppailu merta vastaan, on kuitenkin jälleen paluu harmaalle keskitielle.

In the Heart of the SeaAineksia olisi ollut vaikka mihin. Elokuvan pohjana on vuoden 2000 Yhdysvaltain kansallisen kirjallisuuspalkinnon voittanut, Nathaniel Philbrickin samanniminen kirja, joka kuvaa valaanpyyntialus Essexin epäonnista matkaa eteläisellä Tyynellä merellä hurjistuneen valaan kynsissä vuonna 1820. Kyseessä on viime kädessä komea, osin pimeitäkin piirteitä sisältänyt selviytymistarina, jonka päätteeksi muutama miehistön jäsen pelastetaan Etelä-Amerikan rannikolta kolmen kuukauden ajelehtimisen jälkeen. Amerikan kansalliskirjailijoiden eturiviin kuuluva Herman Melville teki tunnetusti Essexin tarinan pohjalta mestariteoksensa Moby Dickin.

Essexin tämänkertaisen tarinan elokuvasovituksen näyttelijäkaarti on komea aina seikkailuelokuvissa loistavasta Brendan Gleesonista aussikomeus Chris Hemsworthiin, joka tästä ulkoisesta kaunispoikahabituksestaan huolimatta on todella osaava ja monipuolinen näyttelijä. Jotain silti jää puuttumaan.

In the Heart of the SeaHowardin luomasta tiukasta toimintaintensiteetistä huolimatta elokuvan valastehosteet ovat tummia ja jopa suttuisia. Toisinaan on vaikea saada selvää, missä kohden valaan pintaa kulloinkin ollaan menossa tai millä syvyydellä. Tämä on kummallista aikana, jossa Hollywoodin tietokoneistetut erikoistehosteet on viety huippuunsa, mistä osoituksena on kaikkien studioiden halu panostaa supersankarielokuviin sekä Tähtien sota -brändin uudelleenrakentaminen Disneyn omistuksessa. Vedenalaisten ottojen viherväritys näyttää oudolta meriulapan luonnollisen kirkkaaseen maailmaan verrattuna.

In the Heart of the Sean suurin puute lienee kuitenkin toisaalla. Elokuvasta puuttuu sellainen psykologinen piina, jollaisen vain kuukausien ajelehtiminen loputtomalla merellä ilman toivoa voi ihmisessä aiheuttaa. Käsikirjoitusta olisi hyvin voinut syventää tietynlaisen Alien-tyyppisen, loputtoman taivaan alla tapahtuvan klaustrofobian suuntaan. Nyt kärsimys jää pinnalliseksi ja itse elokuva pelkäksi seikkailufilmiksi. Vertailla sopii esimerkiksi pieteettiseen All Is Lost -elokuvaan (2013), jossa selvittiin pelkällä Robert Redfordilla ja veneenhylyllä riittävän ahdistavan piinan aikaan saamiseksi.

In the Heart of the SeaElokuva floppasi teattereissa jouluna 2015, mutta se toki kilpaili samaan aikaan yli miljardi taalaa takoneen Star Wars: The Force Awakensin kanssa. Rutiinityö, silti katsomisen arvoinen aikana, jolloin Hollywood näyttää osin kadottaneen otteensa hyvästä kertomuksesta.

* *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 2 / 3 henkilöä




Powered by Preview Networks

Lue myös