Hot Summer Nights kotikatsomo

Eletään vuotta 1991. Trauman kokenut nuori Daniel (Timothée Chalamet) lähetetään kesän viettoon sukulaisen hoiviin Cape Codiin. Daniel ei ole paikallinen, muttei aivan kesäturistikaan, joten hän on yhteisön näkökulmasta väliinputoaja.

Sopeutumisvaikeuksissaan Daniel tutustuu paikalliseen ruoho-diileri Hunteriin (Alex Roe), ja kaverukset yhdistävät voimansa edistääkseen alueen huumebisnestä. McKaylan (Maika Monroe) kanssa taas löytyy toisenlainen yhteys, mutta kesäromanssin syttymistä varjostaa lukuisat ongelmat.

Elijah Bynumin ohjaus- ja käsikirjoitusdebyytin audiovisuaalisuudessa on vahvuutensa. Ajankuvaan jouhevasti sopiva musiikki sekä populaarikulttuurin viittaukset luovat kelpo tunnelman, vaikken ehkä kuvailisi elokuvaa ihan parhaaksi 1990-luvun alun adaptaatioksi. Elokuva on suureksi osaksi visuaalisesti tehokas sekä taidokas, ja editoinnissa on hyödynnetty tekniikoita, jotka tuovat tarinaan kaivattua rytmiä. Varsinkin elokuvan alku on vahva ja siitä ehtii jo innostua.

Mutta sitten innostus lopahtaa. Yksi merkittävimpiä ongelmia Hot Summer Nigthsissa on nimittäin sen uskottavuus. Päähenkilö Daniel kokee yhden yön aikana valtavan muutoksen epävarmasta ja ujosta teinistä rujoksi ja vakuuttavaksi huumediileriksi. Tätä on katsojana vaikea niellä, vaikka Chalametin näyttelijäntaidot tekevätkin asiasta edes piirun verran mahdollisempaa. Tarina ikään kuin eskaloituu liian nopeasti, asioiden edistystä ei perustella tarpeeksi ja hahmokehitys jää täten löyhäksi.

Lisäksi elokuvassa häiritsevät pienet epäloogisuudet. Ulkopuolinen kertoja kuvailee kaupunkia ja sen asukkaita yksityiskohtaisesti, ja avaa kollektiivisesti tunnustettuja legendoja, spekulaatioita ja kuulopuheita. Kaupunki vaikuttaa siltä, että kaikki tuntevat siellä toisensa tai ainakin kaikki puhuvat toisistaan. Tämä piirre ympäristöstä asetetaan elokuvassa keskeiseksi. Siksi se, ettei Danielin salamyhkäiset kohtaamiset tule asianomaisille ilmi, synnyttää pientä ristiriitaa.

Ehkä Hot Summer Nights yrittää mahduttaa itseensä liian monta erilaista aikuistumistarinaa, joita se samalla menettää otteestaan. Elokuva ei vain oikein onnistu tarjoamaan paljoakaan uutta. Jotakin särmää ja onnistunutta luonnetta siinä kuitenkin on, minkä vuoksi jään kernaasti odottelemaan ohjaajan seuraavaa.