Guru kotikatsomo

Tähteydestä haaveileva Ramu Gupta (Jimi Mistry, mm. East is East 1999) on koko pienen ikänsä ihaillut Bollywood-musikaaleja ja amerikkalaisia elokuvia. Hän osaa näytellä, ja mikä tärkeintä, jopa tanssia kuin Travolta. Mutta voi surkeus, tie Intian peräkyliltä Broadwayn parrasvaloihin onkin pitempi ja kiemuraisempi kuin naiivi nuorimies kuvitteli. Amerikassa ei odotakaan kiiltävä mersu ja kattohuoneisto, vaan uraa on lähdettävä luomaan aivan pohjalta. Työ etnisenä pornotähtenä ei oikein ota tulta alleen, mutta avuliaan työkaverin ja muutaman onnekkaan sattuman kautta Ramu päätyy New Yorkin kermaa villitseväksi seksiguruksi. Mutta kenen unelmista onkaan loppujen lopuksi kyse?

Amerikkalaiset rakastavat "rikkaaksi yhdessä yössä" -tarinoita, joissa onni potkaisee tavallista tallaajaa. Amerikkalaisesta unelmasta on tullut Hollywood-kuvastojen vakiokamaa. Meille on väännetty rautalangasta kerta toisensa jälkeen, miten jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet onneen ja menestykseen Ameriikan ihmemaassa, jos vain uskaltaa toteuttaa haaveensa. Suhteellisen tuntematon ohjaaja Daisy von Scherler Mayer on väsännyt kuluneesta aiheesta romanttisen komedian, jonka valttikorttina on hassulla intialaisaksentilla englantia vääntävä Mistry.

Ohjaajaa voisi syyttää laskelmoinnista, sillä Guru kalastelee selvästi katsojia viimeaikaisen Intia-buumin kylkiäisenä. Mutta toisaalta elokuva nauraa samalla itselleen, sillä siinä parodioidaan ihmisiä, jotka uskovat mitä tahansa viimeisimpien villitysten perässä juostessaan. Etnisyys, seksi ja New Age -tyylinen henkisyyden tavoittelu myyvät, koska niistä on tehty trendituotteita, joilla heikosta itsetunnosta kärsivät ihmiset yrittävät parantaa onttoa elämäänsä.

Suurin pettymys elokuvassa on Marisa Tomei, joka ei osaa hyödyntää herkullisen hörhöroolin tarjoamia mahdollisuuksia. Hän näyttelee itseään etsivää rikasta Lexiä kyllästyneen oloisesti ja tyytyy näyttämään etäiseltä suurimman osan ajasta. Myöskään Heather Graham kaksoiselämää viettävänä hyväsydämisenä pornotähtenä ei saa suoritukseensa riittävästi potkua. Mistry sen sijaan ilakoi muidenkin edestä huijari-guruna, ja hänen energinen roolisuorituksensa pelastaakin jonkin verran. Myös Emil Marwa Ramun materialistisena manageri-serkkuna on aika mainio.

Aikamoista höttöähän Guru on, mutta kyllä rainan parissa yllättävän rattoisasti puolitoista tuntia vierähtää. Bollywood-estetiikkaa Grease-musikaaliin yhdistävät värikkäät joukkotanssikohtaukset ovat jopa viehättäviä kaikessa korniudessaan. Jos kliseinen seuraa sydämesi ääntä -sanoma, stereotyyppiset henkilöhahmot ja Macarenan tahtiin tanssaaminen eivät häiritse, Guru on ihan katsottava viihdepläjäys. Leffasta saa hetkeksi euforisen sokerihumalafiiliksen, ja joskus siinä on jo tarpeeksi meriittiä komedialle.