Fast & Furious: Hobbs & Shaw kotikatsomo

Nykyisessä korona-tilanteessa, kun maa on kiinni, harrastamaan ei juuri pääse ja kansalaisia lomautetaan, voi vaikka katsella elokuvia ja ihan hyvällä omallatunnolla, semminkin, kun tulevan Fast & Furious 9:n ensi-ilta siirrettiin ensi vuoteen ja uuden Bondin marraskuulle. Itselleni nykyinen aika on jo muistuttanut tässä käsittelyssä olevan arvion johdosta, ettei aina kannata luottaa ensireaktioon, vaikka tämä usein toimiikin.

Näin kävi tuoreen Fast & Furious -elokuvasarjan itsenäisen jatko-osan osalta, sillä olin lähinnä suuttunut katsottuani sen ensimmäisen kerran. Tämä Fast & Furious: Hobbs & Shaw -elokuva on loppujen lopuksi kuitenkin samanlaista ison budjetin autoränttätänttää kuin sarjan muutkin osat. Katsoja tietää, mitä saa eikä muuta tarvitse kuin viihtyä. Takaa-ajot ovat mahdottoman näyttäviä ja pahista kaatuu.

Itseäni kaiversi aluksi elokuvan käsikirjoitus, joka ensimmäisellä katsomiskerralla näytti koostuvan lähinnä virkavaltaa edustavan Luke Hobbsin (Dwayne Johnson) ja rikollismielen Deckard Shaw’n (Jason Statham) keskinäisdialogin alapään one-linereista, jotka eivät olleet edes hauskoja, aivan kuin jostain Charlie Sheenin tilannekomediasarjoista. En myöskään juuri arvostanut leffan pahikselle Brixtonille (Idris Elba) lykätyistä yliluonnollisista kyvyistä. Myöhemmin huomasin elokuvan kassatuloista, että 200 miljoonan tuotantobudjetti oli nelinkertaistunut lippuluukuilla eli täytyihän siinä nyt olla edes jotakin ihmismieltä viihdyttävää. Ja näin olikin. Ei kun kiekko uudelleen koneeseen.

Aiempiakin Fast & Furious -elokuvia käsikirjoittaneen Chris Morganin työ ansaitsee tyylikkään kumarruksen siitä, miten hauskasti päähenkilöiden sukua tuodaan esille, varsinkin Hobbsin velipoika (tunnettu tv-kasvo Cliff Curtis) ja legenda Hellen Mirren uudelleen Shaw’n hilpeänä äitimuorina tuovat komedialliset elementit elokuvasarjan keskiöön luultavasti paremmin kuin yhdessäkään aiemmassa osassa. Käsikirjoitus pysyy kasassa ja tämä lupaa hyvää myös tulevalle uudelle Conan-elokuvalle: Tuleva pettymys ei jääne Morganin käsikirjoituksesta kiinni.

Uskaltaako tässä enää katsoa Fast & Furious: Hobbs & Shaw:n kolmatta kertaa? Ties minkälaista euforiaa se jo sitten aiheuttaisi.