Onko murhaaja murhaaja?
Mahtipontisella nimellä varustettu Extremely Wicked, Shockingly Evil and Vile on tositapahtumiin perustuva fiktioelokuva, joka yrittää olla mysteeri, vaikka mitään mysteeriä ei ole. Elokuva on selvästi tehty katsojille, jotka eivät tiedä, kuka Ted Bundy on. Koko elokuvan jännite perustuu yhteen kysymykseen: onko hän sarjamurhaaja?
Vastaus on tietenkin kyllä.
Netflix on tehnyt aiheesta kokonaisen minisarjan. Ted Bundy on yksi tunnetuimmista sarjamurhaajista, joka murhasi ainakin 30 ihmistä käyttäen hyödyksi komeaa ulkonäköään ja nokkeluuttaan. Hän pakeni useita kertoja poliisien kynsistä ja syyllistyi pakomatkojensa aikana aina uusiin murhiin.
Tuon lähes yhtä iskevällä Keskusteluja murhaajan kanssa: Ted Bundyn haastattelut -nimellä tunnetun minisarjan on muuten ohjannut muuan Joe Berlinger, joka on ohjannut myös elokuvan Extremely Wicked, Shockingly Evil and Vile.
Tositapahtumiin perustuvan elokuvan spoilaaminen ei varsinaisesti harmita, koska elokuvakaan ei yritä sen kummemmin laittaa katsojia kyseenalaistamaan keskushenkilönsä syyllisyyttä. Zac Efronin lipevästi esittämä Bundy on alusta lähtien niin syyllisen oloinen kuin vain mahdollista. Tapahtumien esittämistapa antaa kuitenkin ymmärtää, että tekijät ainakin yrittävät tietoisesti uskotella katsojille, että Bundy voi olla syytön.
Extremely Wicked, Shockingly Evil and Vile huipentuu harvinaisen heikkoon kliimaksiin, jossa Bundyn ex-tyttöystävää esittävä Lily Collins kohtaa sarjamurhaajan vain hetkeä ennen teloitusta ja pusertaa hänestä kauan odotetun tunnustuksen ulos. Tunnustuksen, joka on enää pelkkä muodollisuus, eikä sillä ole mitään merkitystä kenellekään muulle kuin Collinsin hahmolle. Hahmolle, jonka ilmeisesti pitäisi olla elokuvan päähenkilö tai ainakin jonkinlainen kokijahahmo, mutta se ei tunnu siltä, koska hän on suurimman osan ajasta niin pahasti sivussa tapahtumien keskiöstä. Kohtauksen silmiinpistävästä kuvaustyylistä muuten huomaa, että Berlinger on ainakin nähnyt Uhrilampaat.
Oikeastaan ainoa asia, jossa Extremely Wicked, Shockingly Evil and Vile jollakin tavalla onnistuu, on Efronin roolittaminen Ted Bundyksi. Teinielokuvista uransa aloittanut Hollywood-komistus on viime vuosina kunnostautunut komediaelokuvien pääosissa, mutta nyt hän on päättänyt kokeilla jotain aivan muuta. Käytännössä Efron joutuu kannattelemaan koko elokuvaa harteillaan silkalla karismalla, mutta sekään ei millään riitä kääntämään kokonaisuutta katsottavan puolelle.
Miksi tämä on tehty? Jos tarkoituksena on ollut rakentaa mysteeriä, miksei tapahtumia kerrottu tiukemmin Collinsin näkökulmasta? Miksi kukaan on halunnut nähdä niin paljon vaivaa kysymysten herättämiseen, jos vastaus on koko ajan päivän selvä? Jos jotain pitää suositella, suosittelen välttämään tätä.
Seuraava:
Driving Miss Daisy
Hajuton ja mauton mummoelokuva muistetaan Spike Leen ansiosta.
Edellinen: Suomi-Filmin alun elokuvakomediat
Mykkäkomedioiden pelastuminen lämmittää sydäntä vaikka leffat eivät naurattaisikaan.