Kasvotusten kuoleman kanssa

Kirja on parempi kuin elokuva. No niin, nyt se on sanottu, joten voidaan siirtyä eteenpäin. Tosin virallisesti Baltasar Kormákurin ohjaama Everest (2015) ei perustu mihinkään yksittäiseen opukseen. Käsikirjoittajat William Nicholson ja Simon Beaufoy ovat vieläpä erikseen todenneet, että lähteenä ei ole käytetty Into Thin Airia (1997), Jon Krakauerin kiiteltyä ja kritisoitua selontekoa vuoden 1996 Mt. Everest -onnettomuudesta.

Everest8848 metrisen vuoren valloitusyritykseen ilman selkeää päähenkilöä ryhtyvä Everest keskittyy Rob Hallin (Jason Clarke) ja Scott Fischerin (Jake Gyllenhaal) kipparoimiin tiimeihin. Oppaiden ja perusleirihenkilökunnan lisäksi molempiin joukkueisiin kuuluu nippu asiakkaita, joista kukin on maksanut kymmeniä tuhansia dollareita päästäkseen tallaamaan maapallon kattoa.

Vielä 1980-luvun lopussa Mt. Everestin huipun saavuttaminen oli vain alan ammattilaisille varattu yksinoikeus. Hallin ja Fischerin kaltaisten veteraanien pyörittämät kiipeilyfirmat kuitenkin lavensivat pelikenttää ja yhä useammat himosivat huipulle. Vuoden 1996 onnettomuussuman on usein nähty johtuneen kiipeilyn kaupallistumisesta: vuorella oli ruuhkaa ja tarpojilla liian vähän kokemusta. Vuoden 1996 jälkeen kiipeilijämäärät ovat kuitenkin vain kasvaneet, mutta standardien, varusteiden ja sääennusteiden parantumisen vuoksi puhtaat kiipeilyonnettomuudet ovat vähentyneet.

Everest"Everest ei ole enää oikeaa kiipeämistä. Se on rikkaiden ihmisten kiipeilyä. Se on palkinto seinällä. Toivoisin, että en olisi koskaan mennyt sinne ja minä todella tarkoitan sitä", Krakauer on sanonut. Ihmisluonteesta kertoo paljon, että eritoten Into Thin Airin popularisoimalla vuoden 1996 tragedialla oli merkittävä rooli Everest-manian synnyssä. Jos logiikka pitää, niin Everest-elokuva kasvattanee viime vuosina runsaista kuolinluvuista kärsinyttä bisnestä.

Kormákurin ohjaus on pikemminkin yhden pienimuotoisen katastrofin visualisointi kuin tukevasti omilla jaloillaan seisova draamaelokuva. Rinteillä on useita kiipeilijöitä, jotka eivät tule tutuiksi kuin kasvoiltaan. Kun osa heistä väistämättä lyyhistyy nietoksiin, niin kehoni reagoi lähinnä siksi, että tunnen heidät Into Thin Airin sivuilta.

Jonkinlainen perustietämys Mt. Everestille kapuamisen luonteesta on ehdottomasti hyödyksi, sillä parituntinen elokuva hutiloi logistiikan ja reitin kunkin osion erityispiirteiden kuvaamisessa. On vaikeaa hahmottaa, miten vaikeassa paikassa kukin kiipeilijä milloinkin on. Kaaos leviää tavalla, joka ei ole kerronnan ensemble-olemuksen huomioiden perusteltua.

EverestOngelmista huolimatta kuolema tulee lähelle. Mt. Everest ei ole väijyvä vihollinen, joka iskee yllättäen. On virkistävän epähollywoodmaista, että onnettomuudet esitetään tylsästi silminnäkijähavaintoja mukaillen tai todennäköisiä kohtaloita kunnioittaen. Monelta kiipeilijältä yksinkertaisesti loppuu veto. Toimintakohtausmaisia kiveltä kivelle loikkimisia ei nähdä.

Vaikeuksien alettua epätoivo runnoo yksittäisten kohtausten ajan kuin vuoristotuuli. Vaikka pidempi kesto tai tiukempi keskittyminen joihinkin kiipeilijöihin olisi ollut suotavaa vahvempien henkilösuhteiden luomiseksi, niin tällaisenaankin Everestissä on onnistuneille katastrofielokuville tyypillistä hermostuttavaa odotusta. Jälleen kerran, etukäteistieto hyödyttää: mitä tarkemmin tietää kunkin kiipeilijän kohtalon, niin sitä raastavampia heidän ilonsa ovat.

EverestKormákur kurkistaa pintapuolisesti mutta silti tarkkanäköisesti erilaisiin kiipeilykulttuureihin. Selkein rajaveto on juuri asiakkaiden ja intohimoisten ammattilaisten välillä. Suhde voittoon ja hätään vaihtelee suuresti. Kuoleman tuijottaessa viimeisetkin voimansa käyttänyttä veteraania, on kiipeilijä valmis: riskit olivat sekä tiedossa että ennen kaikkea sisäistetty.

Oppaita ei kuitenkaan kohdella supersankareina, vaan ilman suurempaa syyttelyä merkittävä osa onnettomuusvastuusta ojennetaan heidän syliinsä. Virheitä tehtiin alusta alkaen ja sääolosuhteiden vuoksi ne maksoivat henkiä. Kaupallisen toiminnan myötä lisääntynyt itsevarmuus ja ylimielisyys veivät voiton suunnitelmallisuudesta ja kyvystä antaa ehdottomia käskyjä parisataa metriä ennen huippua. Oppaat olivat ehkä alkaneet uskoa omia mainospuheitaan.

* * *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 2,6 / 5 henkilöä


Powered by Preview Networks