Archive 81 kotikatsomo

Kun The Blair Witch Project ja Paranormal Activity marssivat valkokankaalle, ne kysyivät peräjälkeen saman kysymyksen. Mitä jos videonauhalle saisi vangittua yliluonnollista säikyttelyä? Kysymys oli sen verran jännä ja tuottoisa, että molempien leffojen jatko-osia laskiessa alkavat sormet loppua.

Samaa asetelmaa kuluttavia kauhutarinoita löytyy melkoinen määrä. Tämän vuoden videokasettisäikyttely on Archive 81. Pääosassa on Dan (Mamoudou Athie), joka entisöi työkseen tulipalossa kärsineitä kasettinauhoja. Hitaasti mutta varmasti kokenut entisöijä palauttaa rakeisen menneisyyden näkyviin ­– kaikkine kauhuineen.

Monista found footage -tyyppisistä ratkaisuista poiketen sarjan protagonisti ei yritä vangita paranormaaleja tapahtumia kamerallaan. Sarjaa ei myöskään esitetä yhtenäisenä vanhojen kuvamateriaalien koosteena. Kasettien sisältö aukenee pala kerrallaan, kun Dan edistyy entisöintiprojektissaan. Siirtymät menneisyyden rakeisiin ja käsivarakuvattuihin arkistomateriaaleihin ohjaavat kuitenkin katsojaa huomaamaan viittauksia found footage -alagenreen.

Archive 81 on kuin Sohvaperunat videosäikyttelyllä maustettuna. Katsoja katsoo Dania, joka puolestaan katsoo pikkuisesta telkkaristaan videonauhojen sisältöjä. Väkisinkin herää kysymys, voitaisiinko tämä yksi katsoja poistaa välistä, kun ei hän niitä nauhoja kommentoi kovinkaan nasevasti. Danin kytkeminen arkistomysteeriin on ylimääräinen pölykerros, joka lähinnä hidastaa tarinan koukun esiintuloa.

Kaikki tarinan paukut ovat itse nauhoissa, jotka paljastavat sekä paranormaaleja kummallisuuksia että eksentrisen kerrostaloyhteisön salaisuuksia. Paukkuja on vähän turhankin paljon kuin uudenvuoden noidanpadoissa. Sarja posauttaa katsojan naamalle satanismia, spiritismiä, vakoilua ja korporaatiosalaliittoja sellaisella vauhdilla, ettei mihinkään ehditä syventyä. Verkkokalvoilla vilisee kauhukliseitä.

Paranormaalin sohvaperunoinnin tullessa loppuunsa olo on hämmentynyt. Oliko Archive 81 sellaisenaan paras tapa kertoa juuri tämä tarina? Ei, mutta aina on toivoa. Ehkä sohvaperuna Dan löytää seuraavalla kaudella arkistojen kätköistä jotain jännempää matskua entisöitäväksi.