Ainutlaatuinen Ivan kotikatsomo

1990-luku oli eläinelokuvien kulta-aikaa. Eläinten pelastus oli nouseva teema, joka nähtiin niin Pelastakaa Willyssä (1993), Flipperissä (remake ilmestyi 1996) kuin myös suomalaisessa pelastuselokuvassa Poika ja ilves (1998). Myös Beethoven (1992) opetti, että kotieläimiksi mielletyt eläimet kaipaavat myös pelastamista.

Tällaiset elokuvat tuppaavat inhimillistämään varsinkin villieläimiä ihmisen kaltaisiksi olennoiksi. 90-luku oli aika erikseen, joten se annettakoot anteeksi ajankuva mielessä pitäen. Tämä on kuitenkin opettanut sen ajan katsojia näkemään eläimet itsensä kaltaisina rationaaliseen ajatteluun kykenevinä yksilöinä. Siksi kohtelu on epäreilua eläimiä kohtaan monessa asiassa, etenkin villieläinten eksploitaatiossa ihmisen viihdykkeenä esimerkiksi merieläinpuistoissa.

Tästä nousseita esimerkkejä eläinten kurjasta kohtelusta ovat tarjonneet muun muassa dokumenttielokuvat Blackfish (2013), The Cove (2009) ja viimeisimpänä samaan aiheeseen otti kantaa myös tuore Seaspiracy (2021). Luulisi siis, että näistä oppineina nykyaikana ei tuotettaisi samanlaisia fiktiivisiä elokuvia kuin 90-luvulla. Ainutlaatuinen Ivan kuitenkin sortuu ei vain inhimillistämään vaan ihmistämään eläimiä.

Ainutlaatuinen Ivan perustuu kirjaan, joka on kirjoitettu oikeiden 1970-luvun tapahtumien inspiroimana. Elokuvassa on joukko erilaisia villieläimiä, jotka asuvat ostoskeskuksessa tarjoten ihmisille viihdettä esiintymällä. Elokuva on kuvattu eläinten näkökulmasta, joten eläimet juttelevat keskenään miettien omaa menneisyyttään, ja uuden elefanttipoikasen myötä myös tulevaisuuttaan. Ennen uutta tulokasta eläimet nauttivat esiintymisestä, kärsivät OCD:sta ja pakoilevat ihmisiä ulosheittämisen pelossa.

Elokuvan päähenkilö on gorilla nimeltä Ivan (äänenä Sam Rockwell). Ivan löytää taiteilun ilon pikkutytön tarjoamien värikynien myötä, valjastaen piirtämisen itselleen voimakeinoksi. Ivanin paras kaveri on kulkukoira Ben (äänenä Danny DeVito), joka tarjoaa elokuvan pakolliset pieruvitsit. Viisautta ja syvempää pohdintaa elokuvaan tuo Angelina Jolien ääninäyttelemä vanha elefantti Stella.

Ainutlaatuinen Ivan on pehmoinen teos, jossa kaikilla on kivaa ja lastenelokuvalle ominaisesti asiat päättyvät totta kai hyvin. Elokuvan soisi ottavan enemmän kantaa eläinten kurjiin olosuhteisiin ja esiintymiseen pakottamiseen, mutta sen sijaan eläimet pitävät kodistaan ja esiintymisestä. Se tuntuu olevan heille oikeasti kutsumus, kuten ihmiselle, joka esiintyy ammatikseen. Tämä tuntuu ristiriitaiselta ajankuvan muuttumisen ja eläinten oikeuksien riiston ymmärtämisen myötä. Jos samanlainen elokuva tehtäisiin ihmisoikeuksista, jossa riistetyillä olisi mukavaa ja he nauttisivat epäoikeudestaan, elokuva varmasti synnyttäisi suurta kohua. Eläimille tätä oikeutta ei suoda.

Syvemmät pohdinnat Ivanin ja elefanttipoikasen Rubyn sekä vanhemman elefantin Stellan välillä omasta kodista ja menneisyydestä on selkeästi tarkoitettu myös vanhemmille katsojille. Ne eivät kuitenkaan paneudu aiheeseen muistelua syvemmälti, kuten voisi elokuvan olettaa tekevän eläinten kuitenkin ollessa ihmisen kaltaisia pohdiskelijoita elokuvassa. Pohdinnat eläinten kodeista sopivatkin hyvin aasinsillaksi jatkaa keskustelua eläinten kohtelusta pienemmän katsojan kanssa, vaikkei elokuva sitä jatka.

Ihmistettyjä eläimiä on nähty Disneyltä muun muassa Leijonakuninkaan live-remakessa. Tässä huomattavana erona on kuitenkin se, että villieläimet ovat elokuvassa oikeassa asuinympäristössään. Ainutlaatuisessa Ivanissa eläimet ovat ihmisten armoilla. Elokuvan eläimet ovat animoituja, joten oikeita villieläimiä ei ole kuvauksissa käytetty. Visuaalinen ilme onkin elokuvan ainoa toimiva puoli, sillä Disney on tunnettu laadukkaasta animoinnistaan. Tähän elokuvan hyvät puolet jäävätkin.

Ainutlaatuinen Ivan ei tuo mitään uutta. Se sortuu samoihin virheisiin, mitä elokuvat ennen vanhaan tarjosivat, eli ne tuovat eläimen ihmisen tasolle ja näyttävät, että villieläin olisi ihmisen kaltainen. Tämä on turhauttavaa siitä syystä, että nykyajan lapsikatsojille pitäisi tarjota enemmän realiteettia eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista. Lapset huomaavat paljon asioita ja kestäisivät nähdä enemmän. Tämä elokuva ei kaikesta kevyestä ja pumpulinpehmeän varovaisesta filosofoinnistaan sitä tuo.