Stockholm Film Festival 2018: Lunta ja tulta


Eteläkorealaiset ohjaajat Lee Chang-dong ja Hong Sang-soo ovat kumpikin tuttuja nimiä kansainvälisiltä elokuvafestivaaleilta, eikä heidän uusimpien elokuviensa löytyminen Stockholm Film Festivalin ohjelmistosta ollutkaan yllätys. Vaikka kummankin elokuvan moniselitteiset ja unenomaiset maailmat muistuttavatkin hieman toisiaan, ovat niiden esteettiset ratkaisut yhtä erilaiset kuin elokuvien keskiössä olevat elementit.

Lee Chang-dongin elokuva Burning on hitaasti syttyvä draama, joka perustuu Haruki Murakamin novelliin Barn Burning. Sen keskiössä kytee intohimoinen kolmiodraama, joka on täynnä mustasukkaisuutta ja pelkoa yksinjäämisestä. Lapsuuden ystävyys muuttuu suhteeksi, kun Jong-su (Yoo Ah-In) ja Hae-mi (Jeon Jong-seo) tapaavat toisensa uudelleen vuosien jälkeen. Ulkomaanmatkallaan Hae-mi kuitenkin löytää vierelleen mysteerisen Benin (Steven Yeun). Kolmikon viettäessä iltaa Jong-sun maatilalla Ben paljastaa salaisen harrastuksensa. Hän polttaa salaa kasvihuoneita, jotka ihmiset ovat hylänneet ja seuraava kohde on Jong-sun tilan lähellä.

Elokuvan värimaailma hohtaa kaikissa liekin väreissä. Oranssiksi muuttuneet lehdet puissa välähtelevät kuvissa kuin liekit, joita Jong-su kuumeisesti yrittää etsiä. Hänen pakkomielteensä Beniin kasvaa ja muuttaa muotoaan, kun katoamisesta haaveileva Hae-mi lakkaa vastaamasta hänen viesteihinsä. Omien muistojen ja Hae-min tarinoiden sekoittuessa Jong-su alkaa menettää otetaan todellisuuteen. Valvehetket alkavat muistuttaa painajaista, joka toistuu samanlaisena päivästä toiseen. Lee Chang-dong rakentaa mestarillisesti epäilyksen ilmapiirin, joka ei ole kaukana Hitchcockin elokuvista.

Jos Lee Chang-dongin Burningin värimaailman pohjana toimivat liekit, niin Hong Sang-soo piirtää musteenlailla kuviaan lumenvalkoista taustaa vasten Hotel by the Riverissa. Joen uoman tuore lumi hämärtää taustan ääriviivoja ja korostaa elokuvan unenomaista maailmaa. Melankolisessa tarinassa sattuma tuo hotellivieraat yhteen, mutta sulavan lumen tavoin ovat yhteiset hetket nopeasti ohi.

Runoilija RuYounghwanin (Ki Joo-Bong) pahaenteiset enneunet saavat hänet kurottautumaan vieraantuneiden poikiensa (Kwon Hae-hyo ja Yoo Joon-Sang) puoleen. Toisessa hotellihuoneessa katkerasta erosta toipuva Sanghee (Kim Min-hee) käy keskusteluja parhaan ystävänsä (Song Seon-mi) kanssa. Päivällä satanut lumi peittää joenrannan ja kävelylle lähteneiden nuorten naisten tummat siluetit vasten tuoretta lunta herättävät RuYounghwanin toviksi nykyhetkeen menneisyyden virheiden suremisen sijaan. Hänelle naiset näyttäytyvät pieninä runoina ja inspiroivat hänet kirjoittamaan.

Hotel by the River on kommentaari elokuvasta ja sen voimasta palauttaa katsojan nykyhetkeen. Hotellin isot ikkunat reunustavat näyttämönä toimivaa rantamaisemaa, jolla liikkuvat ihmiset saavat katsojansa kehittämään tarinoita ja runoja näkemästään. Sang-soon mustavalkoinen ja realismia tavoitteleva kuvaustyyli on kiinnostunut katsojista ja asettaa kameran eteen moneen tasoon jakautuvan näyttämön. Kamera harhautuu elokuvan hahmojen tavoin välillä seuraamaan yllättäviä yksityiskohtia, kuten pihalla liikkuvaa kissaa, joista se etsii hetkellistä kauneutta.

Burningia ja Hotel by the Riveria yhdistää sama epätietoisuuden ilmapiiri. Burningissa katsoja tuntee tempautuvansa mukaan Jong-sun paranoiaan, missä faktan ja fiktion välinen maailma sekoittuu toisiinsa. Hotel by the Riverissa unet ja todellisuus tuntuvat liikkuvan vuoroveden tavoin. Elokuvat käyttävät hidasta tempoa tunnelmansa luomiseksi, mutta Hotel by the River ei täysin pysty luomaan yhtä eheään maailmaa kuin Burning. Lee Chang-dongin Burning on hätkähdyttävän elegantti ja mestarillisesti rakennettu elokuva, johon vertaaminen onkin hieman epäoikeudenmukaista. Suomessa Burning tulee tämänhetkisten tietojen mukaan alkuvuodesta teatterikierrokselle, joten nimi kannattaa ehdottomasti painaa mieleen.

Burning

Hotel by the River



Comments are closed.