Rakkautta & Anarkiaa 2017: Takaisin luontoon


Luonto on ihmisten kontrollin ulkopuolella, mutta silti osa jokapäiväistä elämää. Se on samalla pelottava että kiehtova. Nuorten kasvutarinoissa eläimelliset vertauskuvat eivät ole uusi idea ja niihin usein yhdistyvät suuret tunteet tai itsehillinnän menettäminen. Léa Mysiuksen Avassa teinitytön paluu luontoon on vapauttava kokemus, kun Julia Ducournaun verisessä Raw’ssa kontrollin menettäminen esitetään pelottavana asiana.

13-vuotias Ava (Noée Abita) herää rannalla ja näkee edessään mustan koiran, joka häviää nopeasti ihmisvilinään. Koira tuntuu pahalta enteeltä, sillä pian tyttö joutuu opetteleman elämään häviävän näkökyvyn kanssa. Kun Ava kohtaa koiran uudelleen, hän päättää viedä sen kotiinsa ja kouluttaa siitä itselleen opaskoiran, jonka johdateltavaksi hän silmät sidottuna antautuu.

Ava on konservatiivinen nuori nainen, joka pitää huolta sisarestaan ja rakkautta etsivästä äidistään. Hänellä ei ole tilaisuuksia paeta vastuuntuntoista elämäänsä ennen kuin näkökyvyn menettäminen saa hänet viimein ottamaan riskejä. Koiran omistaja on nuori rannalla asuva poika, jonka seurassa Ava uskaltautuu unohtamaan kaikki häneen kohdistuvat odotukset. Mutaan sonnustautuneina he lähtevät karkuretkelle ja palaavat takaisin luontoon. Avasta tulee pariskunnan uhkarohkea osapuoli, jolla ei ole mitään menetettävää.

Léa Mysiuksen Avassa pimeäsokeus pakottaa Avan luottamaan omiin aisteihinsa. Hän joutuu irtautumaan tutusta ympäristöstään ja löytää omat tapansa selviytyä näkökyvyn heikkenemisen mukanaan tuomista haasteista. Kasvutarinaan linkittyy myös heräävä seksuaalisuus, mutta tarinan keskiössä on silti tytön kasvu itsenäiseksi toimijaksi. Avalle paluu luontoon merkitsee valtaa ja itsenäisyyttä.

Raw’ssa nuoren eläinlääketieteen opiskelijan (Garance Marillier) elämä muuttuu kerta heitolla, kun hän joutuu yliopiston kastajaisrituaaleissa syömään lihaa. Kasvissyöjän valtaa ylitsepääsemätön nälkä, eikä halu lihaan koske ainoastaan ruokaa. Ujosta Justinesta kuoriutuu villi saalistaja, joka yrittää taistella mielihalujaan vastaan, mutta luonto ei suostu antamaan periksi. Ensimmäisen järkytyksen jälkeen pitää hänen ruveta miettimään, miten hän pystyy hallitsemaan eläimellistä puoltaan ilman, että häntä ympäröiville ihmisille käy huonosti.

Julia Ducournaun Raw’ssa eläimellisen puolen tukahduttaminen on yhtä vaarallista kuin sen vietäväksi antautuminen. Elokuva pohtii kiinnostavasti suostumukseen liittyviä kysymyksiä naisten näkökulmasta liittäen ne Justinen nälkään. Raw asettaa nämä kysymykset äärimmäisiin tilanteisiin ja kääntää perinteiset asetelmat päälaelleen. Vanhempien tiukan valvonnan alta vapautuva Justine on uusien valintojen edessä ensimmäistä kertaa elämässään ja samassa koulussa opiskeleva isosisko Alexia (Ella Rumpf, joka nähtiin festivaalilla niin ikään katalyyttisenä hahmona Tiger Girlissa) ei omalla käytöksellään auta häntä löytämään keskitietä. Se on Justinen tehtävä itse.

Kummassakaan elokuvassa ei eläimellisten aistien heräämisestä ole tehty vain vertauskuvaa orastavasta seksuaalisuudesta. Avassa kuten Raw’ssa on kyse vallasta ja oman ruumiin määräämisoikeudesta. Avan sokeutuminen ei vie hänen itsenäisyyttään, vaan saa hänet vaatimaan itselleen suurempaa vapautta. Raw’ssa totuus vapauttaa Justinen ja estää häntä toistamasta sisarensa virheitä. Nälälle antautuminen on kuitenkin luonut sisarusten välille yhteisymmärryksen ja syvän siteen. Oman eläimellisen puolensa tunteminen ja hallitseminen on osoitus vallasta.

Ava

Raw



Comments are closed.