Rakkautta & Anarkiaa 2017: Nuorta voimaa


Rakkautta & Anarkiaa festivaalin mittavan festivaaliohjelmiston sukkuloiminen voi olla uuvuttava tehtävä. Hyvät teemakokonaisuudet kuitenkin auttavat luomaan polkuja läpi elokuvasuman. Tänä vuonna yksi kiinnostavimmista teemoista on Fuck it, I’m young -kokonaisuus, jonka alle on valikoitunut joukko mielenkiintoisia dokumentteja ja fiktioita. Nostan seuraavaksi esiin sarjan kaksi elähdyttävintä elokuvaa: Olivier Babinetin dokumentti Swagger sekä Anna Rose Holmerin hurmaava kasvutarina The Fits.

Swagger on unenomaisia elementtejä täynnä oleva dokumentti Ranskan köyhimmissä lähiöissä asuvista nuorista, jotka ovat ensimmäisen tai toisen sukupolven ranskalaisia. Heidän koulunsa ikkunoita koristavat kalterit, eikä heidän lähiöistään löydy kantaranskalaisia. Toisen luokan kansalaisiksi itsensä kokevat lähiönuoret, eivät omasta mielestään ole ranskalaisia, mutta sukujuuret muissa maissa tuntuvat myös kaukaisilta. Koskettavat haastattelut kertovat nuorten unelmista, jotka eivät ole asuinalueen tai perhetaustan määrittämiä.

Dokumentti on löytänyt kiehtovan kehyksen nuorten tarinoille. Karu sementtilähiö puhkeaa kuvissa värikylläiseen kukoistukseen, koulutunnit muuttuvat musiikkivideoiksi ja eläimet valtaavat lähistön piha-alueet. Kiinnostavin elementti Swaggerissa on sen tapa liittää muiden nuorten hiljaisia reaktiokuvia kommentoimaan yksilöhaastatteluja. Leikkauksella luodaan ympäristö, jossa kuunnellaan ja jaetaan kokemus nuorten kesken. Heidän tarinoidensa erityisyyttä ja unelmia lähestytään kunnioittavasti, mikä tekee kokonaisuudesta kauniin.

Anna Rose Holmerin esikoisfiktiossa The Fits on samaa unenomaisuutta kuin Swaggerissa. Se on kasvukertomus yhdysvaltalaisessta 11-vuotiaasta nyrkkeilijätytöstä, joka kiinnostuu tanssista nähdessään sattumalta ryhmän harjoittelemassa. Vahvat ja uhmakkaat tanssijat toistavat koreografioissaan samaa taistelutahtoa, mitä Toni on tottunut näkemään nyrkkilijöiden parissa. On kuin harjoitustilan ovesta tarttuva kultakimalle sytyttäisi hänessä palon tanssimiseen, vaikka tanssirutiinien opettelu ei olekaan helppoa. Pian ryhmän toiminta kuitenkin vaarantuu, kun tanssija toisensa jälkeen alkaa saada outoja kohtauksia. Tarina on verhottu mysteeriin, eikä nuorten naisten sairastumiselle löydy yhtä suoria selityksiä, kuin muutama vuosi sitten Rakkautta & Anarkiassa nähdyssä The Fallingissa (2014).

The Fits löytää harmaasta ympäristöstä kauneutta ja arjen runollisuutta antaen valkokankaan täyttyvä valosta. Royalty Hightower säkenöi pääosassa harvasanaisena Tonina saaden hienoa vastapainoa puheliaasta Beezystä (Alexis Neblett). Nuorten naisten yhteisöllisyyttä ja aikuiseksi kasvamista tarkastellaan usein seksuaalisuuden puhkeamisen tai tiukkojen valtarakenteiden kautta ja The Fits onkin tässä suhteessa raikkaan erilainen näkökulma. Ystävien ja oman ryhmän löytyminen on kasvattava kokemus, joka voi antaa uskallusta oman polun etsimiseen. Kaunis elokuva saa ansaitsemansa lopun, kun taianomainen tunnelma tiivistyy. Holmerin veto jättää katsojansa sanattomaksi.

Swagger

The Fits



Comments are closed.