Rakkautta & Anarkiaa 2016: Cristian Mungiu ja Valmistujaiset


Cristian Mungiu esiteltiin festivaalilla yhtenä aikamme tärkeimmistä elokuvantekijöistä. Cannesissa peräti kolmen eri työn tiimoilta palkittu Mungiu muistutti heti alkuun prioriteeteistaan. Hänen mukaan ihmiset usein arvelevat, että hienointa on saada palkintoja työstään. Mungiu kuitenkin totesi, että hänen sydämensä sykkii, kun festivaaleilla saa nähdä runsaslukuisen yleisön odottavan elokuvan alkua. ”Ja muistakaa, se elokuva kertoo lopulta teistä itsestänne.”

Valmistujaiset (Bacalaureat, 2016) sijoittuu nykypäivän Romaniaan, jossa Romeo (Adrian Titieni) tekee kaikkensa, jotta hänen tyttärensä Eliza (Maria-Victoria Dragus) pääsisi Cambridgeen opiskelemaan. Perhe palasi Romaniaan rautaesiripun laskeuduttua, mutta katuu päätöstään. Neuvostoliiton romahdettua korruptio jäi. Isä ja tytär joutuvat vaikeiden valintojen eteen, kun juuri ennen merkittäviä loppukokeita tyttären käsi murtuu raiskausyrityksen seurauksena.

Elokuvan keskiössä on ajatus yhteiskunnan muuttamisesta sisältäpäin. Jos Elizan kaltaiset sinisilmät pakkaavat laukkunsa, ei kulttuuri uusiudu. Jos isä auttaa tytärtään vilpillisin keinoin, periytyvät tavat. Rakenteiden huutama muutos on valtaisa, eikä sen toteuttamiseen välttämättä edes riitä yksi sukupolvi.

Mungiu myönsi, että hän ei oikeastaan enää edes muista tarinan syntyprosessia. Se on kuitenkin selvää, että hän halusi kertoa jokapäiväisistä ongelmista. Festivaaleja kiertäessään hän muistelee huomanneensa, että itä- ja eteläeurooppalaiset aloittivat aina ”olen siitä ja siitä maasta, joten ongelma on minullekin tuttu” -fraasilla, kun taas pohjoismaalaiset toimittajat väittivät, ettei heidän kotimaissaan ole korruptiota.

Mungiu on kuvannut Valmistujaiset hänelle tyypillisillä pitkillä otoksilla. Leikkauksia on vain kohtausten välillä, muutoin kamera seuraa jakson keskeisintä henkilöä. Usein pysähdytään tarkastelemaan kahden henkilön välistä keskustelua. Mungiu sanoi, että ensimmäiset 10–15 otosta ovat yleensä vain harjoittelua, ja vasta 30–50 yrityksen jälkeen päästään lähelle alkuperäistä visiota. Leikkausten välttely ei missään vaiheessa vaikuta kikkailulta, vaan luonnolliselta osalta realistista kerrontaa, joka lisää tilanteiden painostavuutta.

Elokuva ei tarjoa vastauksia, minkä myös Mungiu myöntää. Se vain kysyy. Kun pikkupoika utelee Romeolta, miten hänen oikein pitäisi toimia, niin Romeo pyytää poikaa kysymään äidiltään. Mungiu sanoi, ettei hänellä ole parempiakaan vastauksia antaa. Elokuva tuo herkullisesti, kipeästi ja toisaalta ymmärtävästi esille arkisen korruption värittämän yhteiskunnan eri puolet. Mikään ei ole mustavalkoista, eikä selkeitä sankareita ja vihollisia ole.

Mungiun kuva Romaniasta ei ole ruusuinen, vaan hän käsittelee yhteiskunnan ikävimpiä puolia. Kotimaassaan häneltä toisinaan kysytäänkin, miksei hän voi esitellä myös maansa kauniita kolkkia. Mungiu vitsailikin, että hänen pitäisi jossain vaiheessa perustaa Aki Kaurismäen kanssa matkailumainoksia kuvaaja yritys.



Comments are closed.