‘Televisio’-kategorian arkisto

Ruotsi – tasaveroisten onnela

13.3.2009 | Manu Haapalainen

Koska välillä on tärkeää tuntea olevansa alkuihminen, juutuin muutama aika sitten sohvalle katsomaan ruotsalaista huippujääkiekkoilua. Niin, Elitserienin runkosarjan päätöskierrosten lisäksi ei muuta urheilua ollut edes maksukanavilla tarjolla. ”Valitsemani” ottelu oli melko mitätön, mutta toisella erätauolla jysähti.

(lisää…)

Kenen ajatuksia haluamme tietää?

20.2.2009 | Juha Rosenqvist

En tainnut olla ainoa, jolta meni taannoin aamupuuro väärään kurkkuun, kun kotiäiti Nina Mikkonen – jonka olemassaolosta olin ollut autuaan ja onnellisen tietämätön siihen asti – meuhkasi Ylen aamu-tv:ssä lasten kotihoidon puolesta.

Elämme toki mielipidevapaassa yhteiskunnassa ja maailmaan mahtuu tunnetusti paljon mölinää. Eikä Mikkosen missiossa perimmältään mitään vikaa ollut. Yhteiskunnan soisikin arvostavan enemmän lastaan kotona hoitavia vanhempia, oli sitten kyse äidistä tai isästä. Mutta tapa, jolla Mikkonen asiansa esitti, oli suoraan sanottuna moukkamainen ja sysäsi varsinaisen asian heti alkuunsa sivuraiteelle.

Suomessa ei ole taidettu Mikkosen mekkaloinnin jälkeen puhua lastenhoidosta sen enempää kuin aiemminkaan, ainakaan asiaa. Mutta Mikkosesta juttua on riittänyt. Nyt Mikkosten perheestä puuhataan Ilta-Sanomien viihdeuutisten mukaan tv-sarjaa.

(lisää…)

Obama ja sankarilliset unelmat

6.2.2009 | Kimmo Ahonen

Voin häpeilemättä tunnustaa, että liikutuin Barack Obaman virkaanastujaispuheen aikana. Järki sanoi, ettei minun pitäisi. Obama-hype on saanut jo kohtuuttomia, messiaanisia piirteitä. Päätin katsoa virkaanastujaisia viileästi analysoiden. Mutta minkäs teet: puhe oli hienosti esitetty ja retorisesti huikea. Järjen ohella se kosketti tunteita.

Nieleskellessäni puheen aikana tunsin jonkinlaista häpeää. Näinkö helposti minäkin olen manipuloitavissa? Näinkö helposti otan vastaan ylitunteellisen retoriikan ja epämääräiset puheet muutoksesta ja vapaudesta? Ehkä. Kriittisen suojauksen pettäminen ei olisi ollut mahdollista neljä vuotta sitten George W. Bushin puhuessa. Silloin puhetta luettiin lähinnä todisteena Yhdysvaltain globaaleista hegemoniapyrkimyksistä. Nyt luentakulma oli päinvastainen.

(lisää…)