Espoo Ciné 2021: Kaksi tuoretta esikoisohjausta


Suzanne Lindonin Spring Blossom (2020), jonka hän on myös käsikirjoittanut ja jossa hän esittää päähenkilöä, on sympaattinen mutta luonnosmainen esikoinen 21-vuotiaalta tekijältä. Spring Blossomissa seurataan 16-vuotiaan pariisilaisen Suzannen (Lindon) rakastumista 35-vuotiaaseen näyttelijään (Arnaud Valois). Tunne muuttuu pian molemminpuoliseksi.

Elokuvan ulkopuoliset, Ranskasta viimeisen vuoden sisällä kuuluneet lasten ja nuorten hyväksikäyttöön liittyvät uutiset vuotavat väkisinkin elokuvan tulkintaan. Odotin itse kauhulla, milloin jotakin kamalaa seksuaalista vallankäyttöä tapahtuu, mutta vaikka keskiössä oleva suhde on lähtökohtaisesti vääristynyt Suzannen nuoruuden takia, ei tarina ehdi muuttua synkäksi. Suzanne säilyttää oman toimijuutensa, ja tunnelma säilyy ahdistavan sijaan enemmänkin pohdiskelevana ja katkeransuloisena.

Nuoret esikoisohjaajat haluavat usein näyttää voimiaan bravuurimaisilla suorituksilla, ja Lindonin tapauksessa ihastumisen tunteita kuvataan kahdella tyylitellysti koreografioidulla tanssikohtauksella. Ne tuntuvat elokuvan muuten realistisen visuaalisen kerronnan seassa hienoisilta kauneusvirheiltä. Isoin moitteeni on lopulta elokuvaa vaivaava keskeneräisyyden tunne, vaikka sydäntä ja itsevarmuutta siitä löytyykin. Spring Blossom vain hieman yli tunnin pituinen, joten sen nuoruuteen, ja erityisesti tyttöyteen, sekä haluun liittyvien teemojen käsittely jää lopulta vain pintaraapaisuksi – jäin kaipaamaan lisää.

Toinen Espoo Cinéssä nähty tuore esikoisohjaus on tanskalaisen Illum Jacobin The Trouble with Nature (2020), jota voisi kuvailla filosofiseksi road movieksi. Edmund Burke (Antony Langdon), valistusfilosofi ja poliittisen konservatismin isähahmo, päättää kirjoittaa jatko-osaa nuoruuden mestariteokselleen ”A Philosophical Enquiry into the Origin of Our Ideas of the Sublime and Beautiful”. Siinä missä aiemmin Burke oli pohtinut ylevän ja kauniin kategorisia eroja nojatuolistaan käsin, lähtee hän tällä kertaa tekemään kenttätutkimusta Ranskan Alpeille, ja ottaa asiakseen kokea subliimin kauhistuttavan voiman.

Todellinen luonto tuottaa pettymyksen Burkelle: se vyöryy ihmisten asumuksien yli ne tuhoten, kasvattaa metsien täydeltä ”tylsiä, hyödyttömiä puita”, ja ryömii muurahaisina pureskelemaan virtsaavan filosofin jalkoja. Mukana matkallaan Burkella on kolonisoidusta Amerikasta tullut palvelijatar Awak (Nathalia Acevedo), jonka suhde luontoon esitetään Burkea mutkattomampana, mutta syvällisempänä. Aiemmin niin ärsyttävät muurahaisetkin ovat hänen näkökulmastaan vain osa samaa luontoa, jonka jaamme kaikkien elävien olentojen kanssa.

The Trouble with Nature askartelee länsimaisen ajattelun peruskysymysten parissa. Onko ihminen asetettu hallitsemaan kaikkea näkemäänsä sen herrana, kuten Burke ja samalla koko valkoisen patriarkaalisen ajattelun perinne julistaa, vai tulisiko meidän suhtautua nöyremmin ja tasa-arvoisemmin luontoon ja sen muihin asukkeihin, kuten Awak? Elokuvassa ei mennä lopulta kovin syvälle filosofiaan, vaan luonnosta vieraantunut Burke esitetään yksiselitteisen pellemäisenä hahmona, hienostelevana toopena puuteroidussa peruukissaan, joka ansaitsee tulla tiputetuksi jalustaltaan muun muassa pieruhuumorilla ja oksenteluun päättyvällä sienitripillä.

Jacobin ohjaustyöstä voi löytää vertauskohtia esimerkiksi Werner Herzogin, Peter Greenawayn ja Ben Wheatleyn elokuviin. Kuvaus on vuoroin intiimin käsivaraista ja välillä taas huikaisevan jylhää – erityisesti viimeinen kuva kirvoittaa naurut taidehistoriallisella viittauksellaan.



Comments are closed.