Uuden festivaalijohdon Mariette Rissenbeekin ja Carlo Chatrianin alaisuudessa 70-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Berlin Internationale Filmfestspiele eli Berlinale tarjosi kansainvälisen kattauksen kokeellista, taiteellista sekä valtavirtaa edustavia nykyelokuvia maailmalta.
Rakkautta & Anarkiaa festivaali on ohi tältä vuodelta. Festivaalibloggaajamme Pauliina Savola ja Tuomo Marttila pohtivat festivaalin kohokohtia sekä mieleenpainuvimpia elokuvia.
Taiteilijakuvat ovat keskeinen osa R&A:ta, joten dokumentti- ja fiktioelokuvien välityksellä päästäänkin kurkistamaan Aretha Franklinin Amazing Grace -gospel albumin äänityssessioon Los Angelesin The New Temple Missionary Baptish Churchiin, rocktähti Becky Somethingin vuoristoratamaiseen uraan, Shakespearen vanhuuden päiviin, Saksan (taide)historian käännekohtiin sekä surrealisti … Continued
R&A esittää jälleen uusinta ja taiteellisesti kunnianhimoista elokuvaa Pohjoismaista ja Baltiasta sarjoissaan East side stories, Finnhits, Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto sekä Pohjolan huiput. Aiheiden kirjosta erottuvat muodoltaan kokeellisemmat teokset, joissa teemoiksi nousevat niin perhesuhteet, menetys kuin uuden suunnan löytäminen elämälle.
Tuotantoaikansa konventiot nousivat esiin kauhuelokuviin erikoistuneen Michael Reevesin viimeiseksi jääneessä elokuvassa Witchfinder General (1968). Elokuva luokiteltiin aikanaan kauhuksi sen kidutuskohtausten takia, mutta siinä yhdistyvät myös historiallisen elokuvan genre ja nykypäivän katsojan näkökulmasta camp-toiminta ja näyttely. Brittiläis-amerikkalaisena yhteistuotantona muun muassa American … Continued
Useiden tämän syksyn Night Visions -elokuvien taustalla vaikuttivat ihmissuhteet, erityisesti kysymykset luottamuksesta ja hyväksynnästä. Tyylikkäässä scifielokuvassa Prospect (2018) isä-tytär-suhde nousi keskeiseksi olosuhteiden pakottaessa päähenkilö Ceen (ensimmäisessä elokuvaroolissaan vakuuttava Sophie Thatcher) yhteistyöhön vaarallisen Ezran (Pedro Pascal) kanssa. Elokuvan sanomaa ihmisten yhteistyön … Continued
Venetsian etelärajan muodostavalle Lidon saarelle saapuessa pääsee pois turistikaupungin vilinästä perinteisempään italialaiseen ympäristöön. Kuhina alkaa vasta Biennaali-alueella sijaitsevien elokuvateatterien luona juuri ennen näytösten alkua ja jatkuu niiden loppumisen jälkeen lämpimässä syysillassa.
Vanhan puu-Forssan läpi kävellessä kohti Loimijoen rantaa katsoja saapuu kuin ajassa taaksepäin vuonna 1906 valmistuneeseen Elävienkuvien teatteriin. Valmistumisaikansa elokuvateatteriestetiikkaa edustava rakennus on täydellinen ympäristö mykkäelokuvien esittämiseen. Näkemistäni elokuvista molemmat kuvasivat festivaalin teeman mukaisesti ensimmäistä maailmansotaa: toinen maalla rintamalle suuressa paraatissa … Continued