| Things
We Lost in the Fire
Murhan jälkeen
Muun muassa Häiden
jälkeen -elokuvan ohjannut
tanskalainen Susanne Bier on
ensitöikseen Hollywoodissa ohjannut
pienimuotoisen ja traagisen tarinan
menetyksestä ja surusta. Hienoilla
näyttelijöillä varustettu Things
We Lost in the Fire onnistuu
koskettamaan pääasiassa eleettömän
kuvauksen ja hienojen
näyttelijäsuoritusten ansiosta. Silti
lopputulos on surullisella tavalla
mitäänsanomaton, eikä jätä
suurtakaan muistijälkeä.
Traagisen
murhan seurauksena miehensä Brianin (David
Duchovny) menettänyt Audrey (Halle
Berry) kutsuu miehen
heroiiniriippuvuudesta kärsivän
ystävän Jerryn (Benicio del Toro)
asumaan kotiinsa. Kaikkia ennakkoluuloja
vastaan Jerry auttaa Audreyta ja perheen
kahta lasta toipumaan aviomiehen ja
isän menetyksestä samalla, kun
käsittelee itse ystävänsä
menettämistä ja taistelee
riippuvuuttaan vastaan.
Audrey
ei koskaan ymmärtänyt miehensä
ystävyyttä addikti-Jerryyn ja jopa
vihasi tätä, mutta Brianin kuoleman
jälkeen suru yhdistää kaksikon ja
auttaa heitä ymmärtämään toisiaan
paremmin. Elokuva haluaakin kertoa,
että ihmisen todellinen karva paljastuu
surun hetkellä.
Suru tuodaan esiin
pitkinä, rauhallisina kohtauksina ja
toisaalta lähikuvina, ja vaikeassa
tehtävässä erityisesti Benicio del
Toro, mutta myös Halle Berry onnistuvat
erinomaisesti. Naapurinmies Howard (John
Carroll Lynch) muistuttaa jotenkin
olemuksellaan, että ihmisiä tässä
kaikki vain ollaan. Liikaan
paatokseenkaan ei elokuvassa sorruta
eikä loppuratkaisusta löydy valmiita
avaimia onneen, vaan se antaa
roolihahmoille toivon kipinän, josta
jokaisen on itse ponnistettava
eteenpäin.
Aikatasoilta
toiselle hyppiminen sekoittaa kuitenkin
elokuvan alussa tarinaa, mutta avaa
samalla Brianin persoonaa paremmin.
Miehen pyhimysmäisestä olemuksesta
jää jokseenkin paha jälkimaku.
Esikoiskäsikirjoittaja Allan Loebin
piikkiin voi kenties laittaa sen, että
alkuosan jälkeen tarinan kehittyminen
hiipuu ja tapahtumat vain lipuvat
eteenpäin. Useista elokuvan teemoista,
kuten Brianin murhasta ja Jerryn
addiktiosta, jää vain pintapuolinen
vaikutelma, eikä niiden suurempia
merkityksiä juurikaan pohdita.
Extroista löytyy
mielenkiintoinen keskusteludokumentti,
jossa muun muassa ohjaaja Susanne Bier
ja tuottajana ollut Sam Mendes
kertovat elokuvanteosta.
Tiina Forsberg |