|
Operaatio Rescue Dawn
Torttua tortun
päälle
Saksalainen maestro
Werner Herzog on ohjannut Operaatio
Rescue Dawnin kymmenisen vuotta
aiemmin tekemäänsä
dokumenttielokuvaan, Lentäjäpoikaan
(Little Dieter Needs to Fly, 1997)
perustuen. Ansiokas ja osin jopa
uskomaton dokumentti kertoi
alkuperäisnimensä mukaisesti
lentämistä rakastavasta,
saksalaissyntyisestä Dieter Denglerista,
joka palveli taistelulentäjänä
Yhdysvaltain ilmavoimissa Vietnamin
sodan aikana ja jonka kone ammuttiin
alas Laosissa. Dengler selvisi
pakkolaskusta, mutta joutui miltei
samoin tein Pathet Laon vangiksi, mitä
seurasi pitkä vankeus
epäinhimillisissä olosuhteissa ennen
kuin Dieterin onnistui pelastua raskaan
pakoretken päätteeksi.
Kylähullun
kulttiohjaajan uusin elokuva on
lähinnä metodinäyttelemisestä
itselleen tavaramerkin tehneen Christian
Balen show. Vietnamin sotaa elokuvassa
ei käsitellä kuin nimeksi, jos
sitäkään, sillä sota on elokuvalle
yhtä yhdentekevää kuin Dieterille.
Tärkeintä hänelle kun oli
lentäminen. Herzog on ollut taas
kiinnostunut yksilön
selviytymistarinasta, jollaisena Operaatio
Rescue Dawn on koskettava ja
toimiva.
Elokuva tihkuu
viidakon hikeä ja kyyneliä, mikä ei
ole ihme, sillä Herzog on vieraillut
pimeyden sydämessä ennenkin tietäen,
että luonnon kanssa ei parane leikkiä.
Ikään kuin ihmistä suurempaa
kunnioittaen näyttelijät ovat maanisen
Balen johdolla näännyttäneet itsensä
järkyttäviksi riekupettereiksi, joista
kapeimman korren vetää Jeremy Davies.
Hän tosin pilaa fyysisen
uskottavuutensa esittämällä suurin
piirtein kaikki tutut hullun maneerit.
Sympaattinen Steve Zahn Balen Dieterin
uskollisena ystävänä sen sijaan tekee
aidosti koskettavan roolisuorituksen
vankina, jossa kaikesta epätoivosta
huolimatta palaa toivon ja yrityksen
kipinä.
Operaatio
Rescue Dawnin puute ei ole
tarinan puute. Ihmiset tykkäävät
hyvistä selviytymistarinoista, ja
sellainen elokuvan onnistuu olla, vaikka
häviää siinäkin suhteessa ohjaajan
Dieter-dokumentille. Suurin puute on
herzogilaisen hulluuden puute. Rajuista
ruumiinmuokkauksista huolimatta
henkilökuvat sakkaavat. Ne eivät ole
niin outoja, uskomattomia,
sietämättömiä, rakastettavia ja
vihattavia kuin mitä ohjaajalta olisi
odottanut ja oli lupa odottaa. Ne ovat
jopa tylsiä. Ja elokuvanakin Operaatio
Rescue Dawn on liian tavallinen,
jopa typerän kliseinen, eikä Herzog
tee tavallisia elokuvia. Mutta onpa vaan
nyt tehnyt sellaisen.
Jos
saksalaisohjaajalla on Operaatio
Rescue Dawnissa sielu hukassa,
niin sitäkin suuremmalla syyllä paljon
kiehtovampi alkuperäisdokumentti olisi
ollut itseoikeutettu bonusmateriaali
dvd-julkaisuun. Oudoin herzogilaisuus
onkin siinä ristiriidassa, että
ohjaaja on tehnyt Operaatio Rescue
Dawnin erittäin
dokumentaarisella otteella, vaikka itse
dokumentti valmistui jo ajat sitten. En
ymmärrä, mitä torttua tortun päälle
tässä on loppujen lopuksi edes haettu.
Janne Rosenqvist |