| Today We
Kill, Tomorrow We Die
Jääsilmäinen
kostaja
Ennen kuin Dario
Argento siirtyi ohjaamaan omia
elokuviaan, hän käsikirjoitti muun
muassa spaghettiwesternejä. Ja hyvin
kirjoittikin, sillä aivan liian monella
suomalaisnimellä tunnettu Today
We Kill, Tomorrow We Die on
nautinnollinen esimerkki
italolänkkärien korkeasta laadusta ja
rintaman laajuudesta. Lajityypin
mestareiden kuten Leonen takana
tehtiin vankkaa ja mieleenpainuvaa
käsityötä.
Elokuva on jäntevä,
suorasukainen ja kursailematon tarina
syyttömänä vankilaan joutuneesta
kostajasta Bill Kiowasta (Brett
Halsey), jonka jäätävän
sinisissä silmissä palaa vain koston
liekki. Maanisen James Elfegon (Tatsuya
Nakadai) rosvojoukon kukistamiseen
tarvitaan kuitenkin lisäväkeä, joten
Kiowa kokoaa itselleen neljän
maineikkaan apurin possen.
Elokuva seuraa liki
klassista draaman rakennetta. Ensin
rakennetaan alkuasetelma ja kootaan oma
joukko, yksi mies kerrallaan. Tämän
jälkeen etsitään Elfegon joukon
jäljet, kohdataan nämä ensimmäisen
kerran ja lopulta kiidetään
kohtalonomaisesti viimeiseen ja
ratkaisevaan kohtaamiseen ja
kaksinkamppailuun. Ystävyys, petturuus
ja väkivalta muodostavat
lyijynkatkuisen asetelman.
Italowesterneille
tuttu tyly, rähjäinen tunnelma saa
lisäpontta Angelo Francesco
Lavagninon tunnusmusiikista.
Lavagnino ei ole mikään Morricone,
mutta varsinkin Kiowan joukon
ratsastuskohtauksiin kytketty
teemamusiikki on tunteikkaan dynaaminen
jampatus.
Italowesternien
näyttelijäkaarti oli usein paitsi
kansainvälinen, myös maineikas. Today
We Kill, Tomorrow We Dien
elokuvallisesti ansioitunein
näyttelijä on ilman muuta Nakadai,
joka esiintyi useissa Kurosawan
elokuvissa kuten Kagemushassa
ja Ranissa pääosassa.
Nakadai teki uransa aikana vain kaksi
roolia Japanin ulkopuolella, joista Kwai-joen
vangit (1989) oli se toinen.
Pääroolin
vetäjän, tässä elokuvassa Montgomery
Smith -salanimeä käyttäneen Halseyn
lisäksi huomionarvoinen on Bud
Spencerin varhainen roolisuoritus,
joka ei ole niin slapstick-pohjainen
kuin miehen myöhemmät komedialliset
roolit. Spencerin (oikelta nimeltään
Carlo Pedersoli) persoona on
ylipäätään moniulotteisempi kuin
yleensä luullaan.
Bud ei ole vain iso,
partainen ja lihava mies, jonka
saavutukseksi on jäänyt lätkiä
roistoja turpaan Terence Hillin
kanssa. Spencer on bisnesguru, joka
perusti muun muassa lentoyhtiö Mistral
Airin. Spencer on paitsi koulutukseltaan
lakitieteen tohtori, myös kaksi kertaa
maataan olympialaisissa edustanut
sekauimari, joka teki useita maansa
ennätyksiä ja polskutteli muun muassa
Helsingin olympialaisissa 1952 aina
semifinaaleissa asti.
Koiraa ei ole siis
karvoihin katsominen, eikä myöskään Tonino
Cervin länkkäriä, joka lähes 40
vuoden jälkeenkin pysyy tiukasti
asiassa ja tarjoilee iättömän
kostotarinan. Tänään minä.. huomenna
sinä!
Jussi Lahtonen |
