| Borat
Paljon melua
tyhjästä
Akateemisesti
oppineen brittikoomikko Sacha Baron
Cohenin luoma Borat oli viime
vuoden elokuvataivaan ilmiöitä.
Suosiossa ei sinällään ollut mitään
yllättävää, sillä tosi-tv ja Jackassit
aseveljineen ovat raivanneet jo useamman
vuoden tilaa uudenlaiselle komiikalle,
joka perustuu tavallisten pulliaisten
vedättämiseen.
Cohenin esittämä
Borat on olevinaan kazakstanilainen
toimittaja, joka tekee juttuja
amerikkalaisista. Hahmo on alkujaan
Cohenin omasta sketsisarjasta Ali G
Show. Huumori piilee siinä, miten
pintakorrektit jenkit kohtaavat
moukkamaisen Boratin.
 Parhaimmillaan
Borat on silloin, kun
kohtauksissa kyetään repimään alas
tekopyhiä ja kaksinaismoralistisia
esirippuja. Tästä paras esimerkki on
elokuvan alkupuolella oleva kohtaus,
jossa Borat tapaa amerikkalaisen
huumorivalmentajan. Huumorimies opastaa
Boratia, että "me amerikkalaiset
yritämme olla nauramatta vähemmän
onnekkaille."
Tässähän on
huumorin ydin, sillä nauraminen
perustuu useimmiten ylemmyydentunteelle
eli hauskuuden moottorina toimii toisen
tyhmyyden tai typeryyden havainnointi
– ja sille nauraminen. Tähän Borat
tähtää ja yksittäisissä
kohtauksissa onnistuukin, mutta
kokonaisuus toimii vain vaivoin.
 Borat
on enemmän sketsisikermä kuin toimiva
elokuva. Kazakstanista ja Boratin
Yhdysvaltoihin suuntaavasta
reportterimatkasta askarreltu
kehystarina muistuttaa
kolmosluokkalaisen kouluainetta. Banaali
koheltaminen ja huumorin ankkuroiminen
pitkälti alapääjuttujen varaan ovat
puuduttavia ratkaisuja, eivätkä anna
tekijöistä kovinkaan kekseliästä
kuvaa. Dvd:lle lätkäistyt poistetut
kohtaukset toimivat jopa itse elokuvaa
paremmin, sillä terävimmillään Borat
on irrallisina hetkinä.
Kazakstanin valtion
hermostuminen elokuvasta on sikäli
ymmärrettävää, että maan
liittäminen Boratiin on täysin
tarpeetonta ja ennen kaikkea mautonta.
Mikäli huumori kumpuaisi aidoista
kulttuurisista väärinkäsityksistä
asia olisi toinen, mutta Cohenille
väärinkäsitykset liittyvät
sukurutsaan ja turhien seksijuttujen
korostamiseen. Ei tarvitse olla edes
tosikko, kun itseään toistavat jutut
alkavat tuntua yksinkertaisesti
tylsiltä.
On myös paikallaan
pohtia, olisiko Borat
saavuttanut vastaavaa suosiota ja
ymmärrystä, jos Cohen olisikin ollut
kirjeopiston käynyt punaniska eikä
juutalainen Cambridgen kasvatti? Fiksun
statuksella idioottina pelleily on
paljon arveluttavampaa kuin jackassien
koheltaminen.
Juha Rosenqvist |
