Television puolella jo lähes puolivuosisataa sitten ohjaajana aloittanut Richard Donner taidetaan tänä päivänä muistaa parhaiten Tappavista aseista. Elokuvan saralla miehen ura on ollut tasaisella toiminnalla taattua. Ennustusta (1976) ja Supermania (1978) voinee pitää Donnerin uran jonkinlaisina merkkipaaluina.

Vuosien kokemus näkyy toiminnan taitamisessa. 16 Blocks on tiukka paketti toimintaelokuvien perusasioita. Lässytys, hyssytys ja läpänheitto ovat sivussa, kun äijät ovat asialla. Bruce Willis kiteyttää pääroolissa käytännössä kaikki aiemmat roolihahmonsa. Nyt vain ikä painaa, ja sen annetaan näkyä. Pullon avulla selvityn ylipitkän työvuoron päätteeksi kehäraakki saa tehtäväkseen saattaa todistaja oikeuteen – kuudentoista korttelin päähän. Hölisevän nuorukaisen perässä on pian liuta pyssymiehiä, ja homma ei näytäkään enää pelkältä läpihuutojutulta.

16 Blocks -elokuvassa ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. Hyvä niin, sillä perustoiminnan sektorilla on viime vuosina ollut selkeää vajetta. Ammattitaitoisesti rytmitetty toiminnallinen kerronta riittää viemään elokuvaa eteenpäin ilman turhia kommervenkkejä ja tehosteilotteluja. Bruce Willis on viime vuosikymmenien äijätoiminnan ikoni, ja kun rinnalla vastapuolen pukarina häärii yhtä lailla kovissa sivurooleissa koulittu David Morse, on elokuvan atmosfääri juuri oikean jäyhä ja luja.

Poliisien luottamus- ja lojaaliuskysymyksissä painiskeleva yksioikoinen juoni on tarvittavan turvallinen, jotta katsoja voi rauhoittua toiminnan perusteesien seuraamiseen ilman pelkoa kulman takaa ilmestyvistä romansseista ja juonen takinkäännöistä. Tekemisen varmuus näkyy myös näkemyksessä. Dvd:ltä löytyvä vaihtoehtoinen lopetus on periaatteessa yhtä linjakas kuin elokuvaan päätynyt katsojaystävällisempikin versio. Kokonaisuudesta ei tarvitse tinkiä, kun tietää mitä on tekemässä.

Juha Rosenqvist

 © Film-O-Holic.com 23.11.2006
- kaikki oikeudet pidätetään -