Veronica Mars valkokangas

TV-sarja Veronica Marsin fanit – minä mukaan lukien – ovat tällä hetkellä haltioissaan. Noir-mysteereistä ja high school -draamasta nokkelan ja rikkaan seoksen kokannut sarja on vihdoinkin saanut jatkoa elokuvan muodossa. Oikeudet omistava Warner Bros. ei nähnyt elokuvassa kaupallista potentiaalia, joten sarjan luoja Rob Thomas ja nimikkohahmoa näyttelevä Kristen Bell kääntyivät viime vuonna joukkorahoituksen puoleen. Projekti ylitti odotukset, keräsi 6 miljoonaa dollaria ja pääsi pienimuotoiselle teatterikierrokselle Yhdysvalloissa.

Ison studion levittämä elokuva oli samana päivänä teattereiden lisäksi katsottavissa kotisohvalta, mikä on vielä harvinaislaatuista. Elokuvan voi Suomessakin katsoa ainakin iTunesin ja Amazonin kautta.

Teatterikierroksesta Veronica Mars hyötyy lähinnä mainosmielessä, sillä valkokangaselämyksestä ei Thomasin itse ohjaamassa elokuvassa ole kyse. Niukan budjetin ja tiukan aikataulun takia elokuva tapahtuu lähinnä sisätiloissa ja jotkut kohtaukset on jouduttu toteuttamaan yhdellä otolla. Lopputulos on toki ammattimainen, mutta tässä mielessä Veronica Mars on lähempänä televisiosarjaa.

Muuten se tuntuu televisiosarjan jakson ja omillaan toimivan elokuvan sekoitukselta. Sarjaan tutustuneille se tarjoaa luontevaa jatkoa Veronica Marsin tarinaan. Muille jää käteen pätevä murhamysteeri, sillä hahmojen historiasta kerrataan vain välttämättömyydet alkutekstimontaasin aikana. Sarjalle ominaisen tunnelman ja huumorin avautuminen ei kuitenkaan vaadi etukäteistietämystä.

Kolme kautta tehdyssä sarjassa noir-vaikutteet eivät olleet pelkkä mauste teinidraaman seassa, vaan kaiken ydin. Tapahtumat sijoittuivat kuvitteelliseen Neptunen kaupunkiin Kaliforniassa. Jatkuvan auringonpaisteen alla tehtiin toinen toistaan rappiollisempia rikoksia, joita piiloteltiin rahan ja vallan avulla.

Hahmot olivat yhtä sanavalmiita kuin Chandlerin ja Hammettin kovaksikeitetyt etsivät. Veronica (Bell elämänsä roolissa) ja hänen yksityisetsivä-isänsä olivat ikuisia ulkopuolisia, jotka hakkasivat päätään seinään yrittäessään tuoda korruptiota päivänvaloon. Pilottijaksossa Neptunea kuvattiin kaupungiksi ilman keskiluokkaa, elokuvassa sitä pidetään jo luokkasodan nollapisteenä.

Neptune on ajankohtaisempi kuin kymmenen vuotta sitten, mutta onko Veronica Marsin takaisin tuomisessa muuta pointtia kuin fanien vaatimukset? Kymmenen vuotta vanhempia näyttelijöitä ei voi enää istuttaa takaisin koulun penkille. Lisäksi fanien rahoittamassa ja heille suunnatussa elokuvassa olisi helppo lähteä kunniakierrokselle ja nostalgisoida sarjaa ja vanhoja tapahtumia.

Veronica Marsissa ongelma on ratkaisu nokkelasti antamalla faneille se, mitä he haluavat, ja muuttamalla se Veronican henkilökohtaiseksi tragediaksi. Sen lisäksi että kirjoittaminen on yhtä terävää kuin itse sarjassa, tuntuu tarina oleelliselta käännekohdalta Veronican elämässä, eikä vain satunnaiselta tv-sarjan jaksolta. Sarjan aikana Neptune teki Veronican elämästä helvettiä monella tavalla. Uuden elämän kynnyksellä New Yorkissa asuva Veronica suostuu palaamaan kaupunkiin vielä kerran kymmenen vuoden poissaolon jälkeen. Hänen vanhaa poikaystäväänsä epäillään murhasta.

Tuleva työpaikka New Yorkissa alkaa unohtua ja adrenaliini virrata, kun elämä sujahtaa vanhoihin uomiin turhankin helposti. Etenkin kun vanhoja tuttuja on hyvä marssittaa näytille samaan aikaan tapahtuvien luokkajuhlien verukkeella. Kaikki on kuitenkin nivottu luontevasti murhamysteerin ympärille eikä tunnu itsetarkoitukselliselta.

Itse murhaajan selvittäminen sujuu tyylipuhtaiden dekkarien mukaan vihjeitä metsästämällä, vääriä johtolankoja poistamalla ja menemällä moraalisesti harmaalle alueelle. Paikoitellen tapahtumat tuntuvat tiivistetyiltä, ja television puolella mysteerin selvittämiseen saisi menemään luultavasti koko kauden. Elokuvassa vihjaillaan laajemmasta korruptiosta Neptunessa. Tämän vuoksi ja muutenkin on sääli, että murhamysteeri ei kytkeydy genrelle ominaisesti näihin isomman mittakaavan asioihin vaikkapa Chinatownin tapaan. Sen merkittävyys pikemminkin pienenee mitä enemmän siitä tietää.

Vihjailuiden tarkoitus onkin luultavasti todistaa, että kerrottavaa Neptunesta vielä riittäisi. Siinä Veronica Mars onnistuu, vaikka Veronican kannalta se onkin huono juttu. Jatkoa on luvassa jo kuun lopulla, kun Rob Thomasin kirjoittama jatko-osa elokuvalle ilmestyy romaanina.