Kesäinen kolmiodraama

Nostalgiannälkä on usein voimakkaimmillaan silloin, kun omassa elämässä kaikki ei asetu täysin kohdalleen. Un amorissa muistellaan menetettyjä lapsuuden päiviä ja helpompaa elämää pikkukaupungissa. Sen päähenkilöt tuntevat tarvetta tehdä henkisen pyhiinvaelluksen tarinansa alkujuurille ja löytävänsä syyt nykyisyyden ongelmiin. Nostalgian melankolinen puoli on Un amorin tarinassa keskeisessä asemassa. Joskus matka ei tarjoa kysyjille muuta kuin lisää kysymyksiä.

Un amorTeini-ikäiset Bruno ja Lalo ovat erottamattomat ystävät. Kun eräänä kuumana päivänä heidän pikkukaupunkiinsa ilmestyy boheemi Lisa, heidän elämänsä muuttuu kertaheitolla. Vaikka kesä on lyhyt, ovat sen muistot pitkiä. Noin 30 vuoden jälkeen Lisa palaa yllättäen takaisin miesten elämään, ja menneisyys herää henkiin katkeransuloisine tunnekuohuineen.

Un amorin tarina jakautuu kahdelle aikalinjalle. Sen vuosikymmenten takaiset tapahtumat avautuvat kolmelle keskeiselle henkilölle muistojen kautta. Väärinkäsitykset ja salaisuudet ovat pitäneet ystävykset erossa toisistaan ja heidän muistikuvansa kesän tapahtumista menevätkin ristiin. Äkillinen ero on varjostanut heidän elämäänsä ja arvet näkyvät kaikkien ihmissuhteissa. Menneisyys näyttäytyy muistoina, jotka peilautuvat nykyisyydestä.

Un amorNuorten matka ystävyyden, mustasukkaisuuden ja orastavan seksuaalisuuden keskellä on elokuvan kiinnostavampi osio. Sen värikylläinen ja maanläheinen kuvallisuus yrittää tarrautua ohikiitäviin hetkiin välillä myös onnistuen. Elokuvan tarina keskittyy kuitenkin suurimmalta osin nykypäivään, jossa hahmot yrittävät uudelleen elää menetettyjä hetkiä. Nostalgiannälkää lisäävät aikuisen Lisan ongelmat terveyden kanssa, ja ne toimivat katalyyttinä menneisyyden muistelulle. Rakenne tuntuu pakotetulta ja keino käytetyltä. Nuorten kesällinen kolmiodraama olisi voinut toimia elokuvana paremmin sellaisenaan.

Argentiinalaisen elokuvan maailmanlaajuinen levittäminen johtuu varmasti pitkälti vanhempaa Lisaa esittävästä Eva Rogerista, jonka Broadway-ura on ollut noususuhdanteinen. Ikävä kyllä juuri Roger on pienieleisen tarinan heikoin lenkki. Näyttelijät yrittävät parhaansa mukaan saada tarinasta irti kerroksia, joita sillä ei ole tarjota. Taiteilijan ja autonkorjaajan vastakkainasettelu ja nostalginen tarina menetetyistä mahdollisuuksista on kerrottu useaan otteeseen, eikä Un amor tarjoa mielenpainuvaa uudelleentulkintaa. Meksikolainen Ja Äitiäs kans (2001) sivusi jo teemoja aikoja sitten, ja teki sen paremmin.

* *
Arvostelukäytännöt

Toimituskunnan keskiarvo: 2,3 / 4 henkilöä


Powered by Preview Networks